toukokuuta 11, 2014

You are what you eat so don't be cheap and fake

http://data2.whicdn.com/images/115335838/large.jpg

Uskon tämän viikonlopun jälkeen, että olen todella matkalla kohti jonkinlaista ahmimishäiriötä, mutta en pelkää sitä vielä: saan kyllä siltä katkottua siivet, kunhan nyt syön säännöllisesti enkä ajattele ruokaa liikaa. Perjantaina taivaalta satoi suuria pisaroita kasvaviin, syviin lammikoihin, ja minä ja Oskari makoilimme sohvalla katsoen kolme elokuvaa. Söimme paljon enkä minä osannut lopettaa, sillä mielessäni pyöri vain ajatus siitä, että kaikki se roskaruoka oli saatava loppumaan samana iltana. Mitään ei saanut jäädä huomiseksi, huomisesta tulisi puhdas päivä. 

Ei tullut.
Pidimme meidän luona Euroviisujen kisakatsomon, johon osallistui kuusi ystävämme, paljon viinaa, sipsiä, karkkia, ystäväni leipomia leivoksia...Yöllä kylpyhuoneeseen matkalla ollessani huomasin keittiön pöydällä vielä kaksi leivosta. Söin ne, koska mitään ei saanut jäädä seuraavalle päivälle. 
"Seuraavasta päivästä tulee puhdas päivä."
No, ei tullut.

http://data3.whicdn.com/images/115523909/large.jpg

Huomenna syön kunnon aamupalan, koska olen huomannut, että aamupalan syöminen liian myöhään tai sen kokonaan poisjättäminen on pahinta, mitä voin tehdä. Minulle on muodostunut tietty aamupalarutiini ja jos en pysty suorittamaan sitä rutiinia, on hyvin mahdollista, että loppupäivä ei suju syömisten suhteen erityisen hyvin. Jos en syö aamupalaa, nälkä joko katoaa loppupäiväksi kokonaan tai kaataa minut polvilleni maahan, jonka seurauksena ahmin.

Oskarikin on luvannut osallistua siihen, että pysyttelemme hetken aikaa herkuista erossa ja olemme tänään heittäneet pois kaiken mahdollisen pahan ruoan. Kävelimme ruokakauppaan, jotta saimme korvattua valkoisen pastan täysjyvällä, valkoisen riisin tummalla riisillä. Jauheliha vaihtui broilerin rintaan. Rasvatonta maitoa, mysliä, pakastemansikoita ja -mustikoita, jäävuorisalaattia, rucolaa, maustamatonta rahkaa. Kassalla Oskarin pakatessa ensi viikon terveyksiä kangaskasseihin, katsoin häntä ja huokaisin mielessäni, miten paljon häntä rakastankin.

http://37.media.tumblr.com/91e8e43e705a1fec2e9997ebc404efe3/tumblr_n01wsiIEBU1sfv4pxo1_400.gif

Ensi viikolla tapahtuu taas niin paljon ihania asioita, että en varmasti edes ehdi miettiä ruokaa liikaa. Aion vain nauttia sen laittamisesta ja katsoa pöydän toisella puolella istuvaa vaaleahiuksista poikaa. Lihakseni tuntuvat viime aikojen roskaruoasta huolimatta vahvemmilta ja selkeämmiltä kuin koskaan ja aion jatkaa niiden esiin puskemista. Vaikka tämänkin viikonlopun ruoka ahdistaa, tunnen kehostani kumpuavan sellaista voimaa, jota siitä ei ole koskaan ollut.

1 kommentti:

Niina kirjoitti...

Kuulostaa kyl hyvältä mitä ostit kaupasta! :) Aika samoja juttuja,paitsi en syö kanaa :D Vitsi nyt ku on syöny itekki vähä mite sattuu,kaipaaa sitä "puhtauden" fiilistä tai semmosta,tiät varmaa :) Ja aamupala on aina,jokaisen päivän A ja O. En oo jättäny aamupalaa viime syksyn jälkee kai ikinä väliin. Se on vaan oikeesti hyväks !

Tsemppiä, älä turhaa stressaa liikaa syömisiä <3