huhtikuuta 24, 2014

Only take what you need

http://37.media.tumblr.com/02f72d7e67db6b5418a2ae6da8b93464/tumblr_n1n7nuQ13H1r61i6yo1_1280.jpg

Ajatukseni ovat tällä hetkellä hyvin kaukana siitä 2000 kalorista, joka minun täytyisi päivittäin syödä. Olen ensimmäistä kertaa pitkään aikaan löytänyt oikeaa mielenrauhaa syömättömyydestä, kiireestä ja ateriankorvikkeista. Tai siis ensimmäistä kertaa niin sanotun parantumisen jälkeen. Jos edessä odottaa se tavallinen ateria, en pysty keskittymään mihinkään, sillä tiedän tasan tarkkaan kuinka kovaa ja kuinka pitkälle minun täytyy juosta, jotta saan sen ruoan kulutettua. Sen sijaan unohdan koko aterian ja kaadan isoon tummansiniseen lasiin mustana kuohuvaa, sokeritonta myrkkyä ja rauhoitun.
Ei hätää, ei sun tarvitse syödä, jos et halua.

http://31.media.tumblr.com/tumblr_me04fb1ykT1rbl893o1_1280.jpg

Minun ehdotuksestani Oskari ja minä olemme etsineet itsellemme omat harrastukset, joissa se toinen ei ole läsnä: Oskari käy kavereidensa kanssa salilla, minä uppudun sohvalle kirja toisessa, vesilasi toisessa kädessä. Ja sitten minä katoan teksteihin, lakkaan hetkeksi olemasta ja kirkas, puhdas vesi soi sisälläni tyhjyyttä huutavassa vatsassa. En minä pysy järjissäni syömällä, joten annan itseni etsiä turvaa, mistä se sitä löytääkään. Illalla vatsani saa sulatettavaksi mehua ja hedelmiä. Nälkä tyyntyy, vatsa ei kurni ja ennen nukkumaanmenoa kirjoitan ruskeahiuksiselle pojalle kolme numeroa. 

http://37.media.tumblr.com/66a20113ea5fc8df77e75711b0d0cf81/tumblr_n0xjtsjrIg1rude3do1_500.jpg

En jaksa moralisoida itseäni, en jaksa syyllistää ja osoitella sormella: tällä hetkellä toimin parhaiten, kun ruoka on vain pienessä sivuroolissa. Totta kai ne miinus kaksi piste yksi kiloa tuntuvat hyviltä, varsinkin, kun ne lähtivät viikossa, mutta mitään tavoitteita ei ole. Tärkeintä on vain vältellä huonoa oloa ja itseinhoa. Tehtävää on aivan liikaa ja kun saan yliviivattua ruokailut ja tiedän, että kehossani ei ole kulutettavia kaloreita juuri ollenkaan, pystyn keskittymään muuhun tekemiseen niin paljon paremmin.
Tällainen minä vain olen?

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

panetko sen pojan kans......?

Milla kirjoitti...

Älä jatka jatka syömättömyyttä, sun keho ei kestä sitä enää samanlailla kuin ennen :/.....uskon ymmärtäväni aika hyvin miltä susta nyt tuntuu, mutta sitä ruokaa on vaa pakko saada alas mielellää ylikin sen 2000 kcal muuten et vaan jaksa ja oot pian samassa kunnossa ku aiemmin.

Kiitos muuten kommenteista mitä laitoit jokin aika sitten mun blogiin, herätys oli tarpeen. Olen ollut nyt reilun viikon oksentamatta :) ja aion jatkaakin ilman sitä.

Anonyymi kirjoitti...

Älä anna syömishäiriön ottaa nyt valtaa kun olet kukistamassa sitä...

Rosa. kirjoitti...

Ehkä toi on just sitä sairauden valtaa, vaikka tuntuu että itte päättäis ja hallittis.. Paljon tsemppia ja yritä syödä!

Rosa
thisisnotalifethatiwant.blogspot.fi

Miika kirjoitti...

Anonyymi 0.01 > En mä pane ketään muuta kuin Oskaria.

20.14 > Mulla on tällä hetkellä ihan hyvä olo, mutta kiitos huolenpidosta<3

riri kirjoitti...

se että kyttää koko ajan kuinka paljon syö, juuri sellainen että "pakko syödä se 2000 kaloria" on minusta aika outoa kun sun pitäisi juuri päästä irti siitä, että et analysoi sitä määrää mitä syöt. en tietenkään ole ammattilainen tai itse sairastanut koskaan syömishäiriötä.

olisi hyvä jos tosiaankin vain söisit kun tunnet sen vatsan kurnivan. sun kroppasi tietää milloin tarvitsee ruokaa, silloin kannattaisi kuunnella sitä eikä mitään muuta.

joka tapauksessa toivon että ei tule takapakkia ja selviät tulevista päivistä ihan hyvin <3
ja kiitos ihanasta kommentista!