maaliskuuta 28, 2014

Mä oksensin.
En kerran, en kaksi, enkä kolme
vaan neljä kertaa.
Mä tiesin kyllä, että olo tuntuisi pahalta jälkeenpäin, mutta ei sillä nähtävästi ollut väliä. Vihaan itseäni niin paljon tällä hetkellä, että sille vihantunteelle ei edes ole olemassa sanoja. Haluaisin soittaa Oskarille, mutta en uskalla. Ja mua pelottaa, miten pahaksi tämä ilta etenee. Oon ihan yksin.
Yksin lihava, vastenmielinen, oksennukselta haiseva saamaton raukka, joka nyyhkyttää blogiin kerta toisensa jälkeen epäonnistumisista, vaikka väittää aina parantuvansa.  

Tää oli nyt vika kerta.
Joo, joo.  
Tästä lähtien en murehdi enää painoa.
Ihan varmaan.
Mä parannun.
Just.

Mun sanat on yks iso paskainen valhe eikä mitään muuta. Miksi kukaan koskaan uskoisi yhtään mitään, mitä sanon. En luota itseeni enää ollenkaan. En mihinkään, mitä lupaan tai sanon. Kaikki se "rakastan sua"-lässyn lää. Onko sekään totta edes? Mä vaan valehtelen koko ajan itselleni, Oskarille, vanhemmille, kavereille. Mä oon koko ajan ihan yhtä sairas, mutta osaan vain peittää sen paremmin kuin ikinä aikaisemmin. Ja osaan uskotella itselleni valheita paremmin kuin ikinä.

Oikeasti mä olen ihan helvetin sairas ja tulen aina vaan sairaammaksi ja sairaammaksi, kun katson itseäni peilistä. Mä haluaisin olla terve, mutta en ole. Oon ihan hukassa enkä pääse mihinkään suuntaan. En osaa enää anoreksiaa, en osaa olla terve, en osaa olla mitään. Paitsi valehtelija, se rooli sopii mulle oikein hyvin. En haluaisin olla yksin  nyt, mutta en mä kenenkään seuraa ole ansainnut. Parempi vain syödä syödä ja syödä ja oksentaa, kunnes en enää jaksa. Ja huomenna miettiä taas, missä meni pieleen. Ellen kuole ennen sitä.

14 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Miika ei :( koita pärjätä! :)

janina kirjoitti...

"valo ei voi loistaa jo valmiiks kirkkaassa. se tarvii eka pimeyttä, et sen tunnistaa valoks." näin sano mun paras ystävä ja se on totta. kun vaan koitat jaksaa, jossain vaiheessa pahalla onnellakin on raja. sä olet upea, ja sä tulet saamaan onnen ♥

Emily kirjoitti...

Ei, ei, ei... Itselle ei kannata tehdä lupauksia joiden rikkominen sattuu. Ei kannata ajatella ettei osaa parantua jos epäonnistuu kerran tai kymmenen. Relapse is a part of recovery, dear. Usko parantumiseen on se tärkein osa, jota ilman ei ole mitään. Mä uskon suhun, älä luovuta vastoinkäymistenkään edessä, kiltti.

Älä kuole, sä olet liian arvokas ♥

Anonyymi kirjoitti...

lue se ihana teksti jonka oskari kirjotti sulle! ja sit soitat sille! et saa olla yksin :( voimia

Emppuu--- kirjoitti...

Tuntuu niin pahalta, kun sulla on noin paha olla.
Takapakit on aina sallittuja, mutta toivottavasti sulla on pian taas parempi olla. Ansaitset mun mielestä parempaa.
Olet ihana, miljoona halia ja voimia ♥

Bubble kirjoitti...

Miika, kaikki ei ole menetetty vaikka oksensitkin. Kaikessa tapahtuu aina takapakkia, joku viisas joskus sanoi sen olevan askel eteenpäin ja kaksi taaksepäin, mutta lopussa they all even out and you will come out stronger than you ever thought.

Tiedän mitä tarkoitat välitilalla, muttei elämä siinä ole ikuista. Pääset siitä eteenpäin sinne, missä elämä on hieman helpompaa etkä enää stressaa kaikesta niin hirvittävän paljon. Ei se helppoa ole, mutta pystyt siihen aivan varmasti. Olet upea ihminen, muista se ♥

Olen pahoillani etten ole pitkään aikaan sanonut mitään, olisin halunnut sanoa niin kamalan paljon mutten vain osannut ja kaikki sanat tuntuivat takertuvan jonnekin aivojen ja sormenpäiden välille. Luen, haluaisin sinulle niin paljon parempaa. Ansaitset kaiken hyvän mitä ikinä koetkaan ja ansaitset parempaa elämää kuin oksentaminen and restrictions will ever give to you. Hurjasti voimia ja tsemppiä, kyllä sinä pystyt siihen!

Anonyymi kirjoitti...

Voimia!<3

Anonyymi kirjoitti...

Onko kaikki hyvin? :)

Milla kirjoitti...

Mäkin ratkesin oksentamaan mun viikon hyvän putken jälkeen :/ fiilis on paska...kaikin puolin, mutta tästä pitää vaan päästä ylös, yrittää uudestaan.

Voimia <3...etkä sä mihinkään kuole, vaan voitat tän paskasairauden ja elät täysillä!

Miika kirjoitti...

18.50 > Joo, kyllä tää tästä!

21.02 > En tuolloin oikein "ehtinyt", kun tyhjentymisen tarve oli niin voimakas, mutta luin sen tekstin kyllä monta kertaa läpi seuraavana päivänä. Mutta kiitos<3

17.15 > Kiitos<3

22.30 > Tällä hetkellä joo. =) Sitten kun nää rytmihäiriöt loppuu niin toi viikonloppuinen saa kokonaan pyyhkiytyä mielestä!

Anonyymi kirjoitti...

Koskas kerrot taas sun kuulumisia? :)

Anonyymi kirjoitti...

Hei onko kaikki kunnossa ku et oo päivittänyt? :)

Miika kirjoitti...

Sori, kun en oo päivitellyt mitään! =( Mutta on kaikki ihan ok ja yritän saada kirjoitettua kohta jotain uutta! =)

Anonyymi kirjoitti...

Kirjottaisitko joskus siltä ajalta kun olit osastolla, millasta siä oli ja muuta? :)