toukokuuta 22, 2013

Oksensin.
Menin keittiöön, söin.
Oksensin.

En pysty tähän.
Mun paino ahdistaa.
Mä en halua enää ikinä mennä ulos, oon liian iso siihen.
Perun kaikki tapaamiset, en vastaa puhelimeen.
Vajoan peiton alle, kauas, kauemmas.

Miksi mun piti olla niin heikko, että soitin Oskarille sen puhelun vuosi sitten.
"Tiedäthän sä, et rakastan sua aina" lässynlää.
Jos en olis tehnyt sitä, kukaan ei olis ehtinyt löytää mua ajoissa.
Olisin jo päässy eroon tästä kehosta.

Pakko päästä lenkille, sateeseen juoksemaan.
Ja sen jälkeen kotiin terottimen terän luokse.

toukokuuta 14, 2013

Hyvästi, Oskari.
En tiedä, mikä vittu minua vaivaa, mutta olen pahoillani.
Rakastan sinua.

toukokuuta 10, 2013

There are two colours in my head

http://24.media.tumblr.com/99113dd0cdbe0f52483977875a122e32/tumblr_mlwpn4mKBc1qbospho1_500.jpg

Kaksi haastetta, ensimmäinen on siepiltä:

1. Oletko onnellinen ? Mitä tarvitset / tarvitsisit onneen ?
Tällä hetkellä olen ihan ok, en mitenkään erityisen surullinen, mutta ehkä hieman alakuloinen. Tarvitsen onneen perheeni, Oskarin ja ystäväni. Sen, että elämääni ei kuulu monia pieniä häiritseviä tai stressaavia asioita, koska jostain syystä osaan käsitellä isoja stressaavia asioita paremmin kuin monia pieniä.

2. Jos olisi olemassa täydellinen ihminen, millainen hän olisi ?
Vanhempani ja Oskari ovat minulle täydellisiä. Jokaisessa on jotain ärsyttävää, mutta täydellisen ihmisen ominaisuuksiin kuuluu se, että on niitä pieniä ”virheitä”.

3. Etsi netistä kuva joka mielestäsi kuvaa sinua parhaiten, perustele valintas
http://25.media.tumblr.com/e268d2fcce47059d008117a98976e991/tumblr_mixfi662Xv1qbospho1_1280.jpg
Olen todella ujo ja teen kaikkeni, jotta pysyisin varjoissa eikä kukaan huomaisi minua. Se jatkuva sosiaalisten tilanteiden välttely on yksinäistä ja mä haluaisin rohkaistua ja astua valoon, mutta pelkään edelleenkin liikaa kaikkea ja kaikkia. Mielikin on usein hieman hämärässä, joten koen, että siellä on turvallisempaa. Varjoista on helpompi tarkkailla ilman, että minua tarkkaillaan.

4. Mikä tekee elämästäsi elämisen arvoista ? 
Ne ihmiset, joiden kanssa vietän aikani, syömishäiriöstä parantuminen, tuleva kesä.

5. Millaisissa tilanteissa ahdistut helpoiten ? 
Uusissa sosiaalisissa tilanteissa, etenkin, jos ne sijoittuvat jonnekin meluisaan ja ihmisiä täynnä olevaan paikkaan.

6. Heräät keskellä yötä siihen, että talonne on tulessa. Perheesi on jo ehtinyt turvaan ja sinulla on kaksi minuuttia aikaa ehtiä ulos, mitä pelastat mukaasi vai jätätkö kaiken taaksesi ? (Talo tuhoutuu kokonaan eikä sisälle jääneistä esineistä pelastu yksikään) 
Eeeii. ='D No tietokoneen ainakin ottaisin mukaan ja kaiken, millä on suurta tunnearvoa.

7. Jos saisit poistaa itseltäsi yhden luonteenpiirteen ja vaihtaa sen toiseen, mitä tekisit ? 
Poistaisin neuroottisuuden ja vaihtaisin sen rentouteen.

8. Voit pelastaa kahden rakkaan ystäväsi hengen murhaamalla yhden täysin tuntemattoman henkilön, mitä teet ?
En koe, että minulla on lupaa viedä kenenkään toisen elämää, oli se henkilö tuntematon tai ei. Joten en kyllä pystyisi murhaamaan ketään, mutta toisaalta olenko sitten tietyllä tapaa murhannut ystäväni... En kyllä kuitenkaan pystyisi ketään tappamaan.

9. Sama kysymys kuin ed. mutta nyt sinun pitää murhata kymmenen henkilöä, muuttuuko vastauksesi jotenkin ?
Ei muutu. =D

10. Mainitse 10 asiaa jotka ovat hyvin elämässäsi
Perhesuhteet, seurustelusuhde, ystävät, koulu, kesäsuunnitelmat, syöminen, en ole enää vakavasti masentunut. Seitsemän vasta... No, en stressaa niin paljoa kuin ennen, en koe jatkuvia maailmanloppuja joistain ihan typeristä asioista. Ja enempää en keksi. Katto pään päällä? Olen toivottavasti nyt viimein päässyt eroon ihmisestä, jota en tarvitse elämääni?

11. Entä 10 jotka voisivat olla paremminkin 
Voisin olla onnellisempi, voisin olla vähemmän väsynyt. En oikeastaan keksi muita asioita kuin sellaisia, jotka muuttaisin itsessäni...

http://24.media.tumblr.com/07cc977a0d77a4d640b67d9066b61ddd/tumblr_mjdjpzq6mw1qbospho1_1280.jpg

Toinen haaste on Goofyltä:
1. Kysyn sinulta 7 kysymystä.
2. Vastaa niihin rehellisesti blogissasi.
3. Keksi sitten toiset seitsemän kysymystä.
4. Haasta niin monta ihmistä vastaamaan niihin kuin haluat.

Kysymykset:
1. miksi kirjoitat blogia? 
Koska on pakko saada purettua jonnekin sellaisia asioita, joilla ei halua piinata läheisiä.

2. jääkiekko vai jalkapallo ja perustele. 
No ei erityisemmin kiinnosta kumpikaan, mutta jos on pakko valita, valitsen jääkiekon. Jokainen osaa juosta, mutta en vain tajua, miten joku pystyy luistelemaan ja tekemään samalla sataa muuta asiaa. =D

3. millainen pyjama sulla oli viime yönä? 
Taisinpa olla alasti...

4. poltatko ja jos poltat niin miksi ja mitä merkkiä?
Poltan yleensä silloin, kun juon, mutta joskus tulee poltettua selvinpäinkin. Ehkä pari kertaa viikossa korkeintaan. Vihreä Pall Mall askiversiona<3

 5. coca cola vai pepsi?
Ihan kumpi vaan.

6. minkä merkkinen puhelin sulla on ja millaisen toivoisit tilalle jos sen saisit vaihtaa?
Nokia 6730 ja olen kyllä ihan tyytyväinen tähän.

7. mitä ottaisit autiolle saarelle mukaan?
Paljon kirjoja.

http://24.media.tumblr.com/194d3dd71102757d0da186efd89f099c/tumblr_mmkneg77Rw1qbospho1_1280.jpg

Kiitos kummallekin<3 
En taas osaa haastaa ketään, kun pelkään haastavani jonkun sellaisen, joka ei haluaisi tulla haastetuksi enkä halua olla kenellekään taakka.
Vaikka sitä mä tälläkin hetkellä taidan olla. Päivisin olen iloinen, hymyilen, nauran. Vielä iltapalapöydässäkin jaksan osallistua vitsailuun, mutta samalla hetkellä, kun olohuoneen valot sammuvat, minunkin sisälläni oleva sininen hämäryys pääsee valloilleen.

Enkä minä tiedä, mitä se alakuloisuus on. Mistä se tulee, mikä sen aiheuttaa. Se vain on. Heti, kun minulla on hetki aikaa ajatella, muistan ne kymmenet asiat, jotka minun pitää saada hoidettua. Ne kymmenet tavoitteet, joihin pitää päästä. Haaveet, jotka pitää toteuttaa. Miten minä ikinä ehdin tehdä sen kaiken? Miten minusta ikinä ehtii tulla oikeasti onnellista ja tasapainoista? Ei tällä maailmassa ole tarpeeksi minuutteja siihen, nytkin on jo toukokuu ja ensi kuu on kesäkuu ja minä en ole tehnyt mitään muuta kuin ehkä lihonnut.

http://24.media.tumblr.com/b7f00c61fbafc64dd6a95e0d86ee464f/tumblr_mmgi0bZYh91qbospho1_1280.jpg

Elämässäni on syömishäiriön ja itsetuhon kokoinen aukko enkä saa sitä paikattua millään.
Mitä minun pitäisi oikeasti nyt tehdä?
Mitä suunnitella?
Mitä laskea?
Mitä tavoitella?
356 päivää sitten yritin itsemurhaa, mutta jollain pelottavalla tavalla olen nyt enemmän hukassa kuin silloin...

toukokuuta 05, 2013

He's like a detuned radio

http://24.media.tumblr.com/0b368240088f8298fb2285b5bb697761/tumblr_mm1o5nma1Z1qgls16o1_500.jpg

Minä en mahdu teidän laatikkoihinne.
Niihin rajoihin, joita minulle jatkuvasti asetatte.
En kuulemma näytä siltä, että olisin ikinä kärsinyt mistään mielenterveysongelmista enkä ainakaan näytä syömishäiriöiseltä. En voi olla sairastanut anoreksiaa, koska en koskaan halunnut lihaksia: kaikki syömishäiriöiset miehethän haluavat vain lihaksia.

Ja nyt normaalipainoisena en kuulemma edelleenkään ole miehen muotoinen ja minulta kysytään, milloin aion aloittaa lihasten kasvattamisen. Olen liian pieni mieheksi, näytän pikkupojalta, minulla ei ole takapuolta eikä rintalihaksia.
Saan jatkuvasti kommentteja siitä, miten en varmasti jaksa nostaa jotain, en varmasti jaksa kantaa jotain. Ilmeisesti reisieni paksuus kertoo kaikille myös välittömästi sen, miten jaksan tai olen jaksamatta makuuhuoneessa.

http://24.media.tumblr.com/af07fdd35a73708cb3ff4b87df53cee0/tumblr_mm4ea0KBOI1qbospho1_1280.jpg

Vastaan naurahten, ettei minun tarvitse kompensoida mitään lihaksilla, mutta oikeasti jokainen kommentti jää mieleeni ja peilistä katsoessani löydän yhä lisää asioita, jotka minun tulisi saada korjattua. Piirtelen mielessäni kehooni viivoja kuin olisin matkalla leikkaussaliin. Mutta kehoni ei ole ainoa asia, mikä ei riitä: myös kaikki pääni sisällä on riittämätöntä.
Minun ei oleteta katsovan jääkiekkoa, koska pidän pojista.
Minun ei oleteta pystyvän olemaan yhdessä vain yhden pojan kanssa samanaikaisesti.
Minun ei oleteta haluavan sitoutuva.
Minun pitäisi olla sosiaalinen, kovaääninen ja itsevarma. Minun pitäisi katsoa jokaisen pojan perään ja minulla pitäisi olla lukuisia petikumppaneita.

http://25.media.tumblr.com/b2b0c3a5089d47eefc73d0f62a4aa41d/tumblr_mlphfz5tJ01qbospho1_1280.jpg

Sentään hintelä kehoni ei automaattisesti tee minusta pojista pitävää poikaa. Ehkä stereotypia tiukkoja vaatteita pitävästä, hintelästä homosta on aikansa elänyt. Sen sijaan minun pitäisi kasvattaa lihaksia, koska miehetkin pitävät niistä. Ketkä miehet? Ja miksi se ei riitä, mitä minä ehkä haluan? Ja miksi te kerrotte minulle, mistä Oskari ehkä pitää? Samaan hengenvetoon todetaan, että onneksi pojilla ei ole paljon ulkonäköpaineita. Eikö? Miksi te ette sitten voi minun antaa olla sitä mitä olen ja keksitte jatkuvasti lisää asioita, joita minun pitäisi itsessäni muuttaa.
"Kelaa miten hyvält sä näyttäisit jos sul ois kunnon haba!"

http://25.media.tumblr.com/4ef93528410e0c902bbcde5a59e4f716/tumblr_mlw1j0agTT1qbospho1_500.jpg

Samalla tavoin kuin kenenkään tytön keho ei kuulu kenellekään pojalle, ei myös minunkaan kehoni ja se, miltä se näyttää, kuulu kenellekään tytölle. Ja niin kauan kuin olen perus terve, kehoni ei myöskään kuulu kenellekään läheiselleni.
Vai kuuluuko? Olisinko minä ehkä oikeasti itsevarmempi ja onnellisempi, jos kehoni olisi erilainen? Olisinko enää tällainen pelokas hiiri, joka yrittää leikkiä näkymätöntä? Vai onko se vain naiivia ajattelua, että muuttuisin jotenkin dramaattisesti, jos kehoni muuttuisi. Sama pää lihaksikkaiden hartioitteni välissä olisi kai silti.

Vai olisko?