maaliskuuta 04, 2013

The water's clear and innocent

http://25.media.tumblr.com/b2d156f5908fce8691d03a0dcec816f5/tumblr_miewryzVKX1rjj3dio1_500.jpg

Ulkona on kylmä.
Sisällä on kylmä.
Hengitys huuruaa, lumi täyttää pään.
Aurinko ei nouse, kuu kuiskailee selän takana.

Tarvitsen järjestyksen tähän kaaokseen. Oman järjestykseni, oman rytmini. Omat tapani, omat salaisuuteni. Oman pienen maailmani, josta käsin pidän huolta läheisistäni. Autan isääni ja äitiäni, lohdutan Oskaria, riitelen Oskarin kanssa, saan yhdeksikköjä kokeista,
jaksan
jaksan
jaksan.
Vaikka en jaksakaan.
Jaksanpas.
Ei minulla ole hätää, älä ole naurettava.

Huomenaamulla minun on käytävä lenkillä, laiskottelin tänään ja se kaduttaa.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

vittu sä oot tyhmä...

Adelheid kirjoitti...

Miten niin Miika on tyhmä?! Ei sulla ole oikeutta sanoa noin!


Kyllä sä, Miika, jaksat! Oot vahva! Voimia!♥

Saara kirjoitti...

Miika ei todellakaan ole tyhmä! Syömishäiriö on sairaus eikä mikään tyhjäpäinen päätös eikä se heti parannukaan. Mä en tiiä mitä kaikkea siellä tapahtuu täl hetkellä mutta tiiän sen et sun äitis esimerkiks varmaan haluais sun lepäävän ja keskittyvän ittees! Sun ei tartte yrittää olla vahvempi ku oot vaikka sun läheinen sairastaa syöpää. Kyllä sun äiti ymmärtää sen että oot itekin vasta åarantumisvaiheessa! *Tuhat halia*

Anonyymi kirjoitti...

Ethän tee mitään itelles? :(