joulukuuta 21, 2013

Kaksi haastetta ja luultavasti vuoden viimeinen päivitys

http://25.media.tumblr.com/db9327290db10b9a509474eb7378e138/tumblr_mwjcynhXVC1r2zqygo1_500.jpg

Sain jo liian kauan aikaa sitten haasteen ihanalta Niinulta, mutta olen aivan kokonaan unohtanut tehdä sen, anteeksi! =( Nyt kuitenkin viimeinkin muistin tuon haasteen, koska sain muutama päivä sitten toisenkin pienen tehtävän tehtäväksi.

Eli ensiksi 5 asiaa-haaste:

1. Viisi asiaa, joita tarvitset joka päivä:
Puhelin, ruokaa, halauksia, omaa rauhaa, positiivisen asenteen.

2. Viisi kirjaa, joita suosittelet:
J.K. Rowling - Paikka vapaana, Dan Brown - Inferno, Sofi Oksanen - Kun kyyhkyset katosivat, Raine Mäkinen - Elämäni kuplassa, Eero Ojanen - Ihmisen filosofia.

3. Viisi materialistista joululahjatoivetta:
Kirja, kirja, uusia sukkia, kirja, uusi kahvinkeitin.

4. Viisi adjektiivia, jotka kuvaavat sinua:
Rauhallinen, luotettava, ahkera, helposti lähestyttävä ja (hieman) neuroottinen.

5. Viisi elämänohjetta, jotka antaisit muille:
Elämä on oikeasti yksinkertaista, meistä jokainen vain tekee sen vaikeaksi.
Älä murehdi eilistä tai ahdistu tulevasta, koska muuten sinulla ei ole mitään muuta kuin katoava menneisyys ja epävarma tulevaisuus. Kaikki ihanat hetket, jotka voisit kokea juuri nyt, jäävät kokematta.
On typeryyttä jatkaa samojen kaavojen toistamista ja odottaa silti eri lopputulosta.
Our life always expresses the result of our dominant thoughts - Soren Kierkegaard
Onnellisuus ei ole tunnetila, vaan elämänasenne.
 
http://data1.whicdn.com/images/92047839/large.jpg

Toisen haasteen sain Hiljaiseltatähdeltä, kiitos siitä<3 =)

Haasteen tarkoitus on löytää uusia blogeja ja auttaa huomaamaan heitä, joilla on alle 200 lukijaa.
1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Pitää vastata haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Heidän tulee valita 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.
5. Sinun tulee kertoa kenet olet haastanut.
6. Ei takaisin haastamista.

 http://data3.whicdn.com/images/90679831/large.jpg

11 asiaa minusta:

1. En omistanut joulukalenteria tänä vuonna.
2. Pidän haarukkaa ja veistä niinkuin vasenkätiset pitävät.
3. En ole koskaan oppinut pitämään vaaleasta leivästä erityisen paljon, koska sen leivän voiteleminen on raivostuttavaa. =D
4. Katson jotkut YouTube-videoiden alussa tulevat mainokset, koska ajattelen, että muuten olen kiittämätön sen suhteen, että YouTube on videoiden katsojille ja lataajille ilmainen palvelin.

http://data1.whicdn.com/images/91467328/large.jpg

5.  Olen todella huono pelaamaan kaikenlaisia videopelejä, en tiedä miksi. Mario Kart on kaikista saatanallisin peli...
6. Kauhuelokuvissa ja -peleissä säikähdän ainoastaan niitä kaikista mielikuvituksettomimpia pamauksia, joiden tietää kuuluvan hetkellä x, mutta silti säikähdän joka ikinen kerta.
7. Jos jään asumaan Englantiin pysyvästi, olen miettinyt, että lapseni täytyy nimetä sellaisilla nimillä, jotka voi ääntää seka suomeksi että englanniksi muuttamatta nimestä paljoakaan. Esim. Sara/Sarah tai Emilia/Emily.
8. En ymmärrä, miksi kaikki katsoo Solsidania. ='D

http://data1.whicdn.com/images/89943036/large.jpg

9. Odotan sekä Under the domen että Revolutionin alkamista, mutta olen aika varma, että kumpikin on pettymys.
10. Rakastan työväenluokan brittiaksenttia, mutta yritän silti opetella puhumaan enemmän neutraalilla aksentilla.
11. Olen niin iloinen, koska joulu on ihan kohta!

http://24.media.tumblr.com/348aad8fff72d119f82704aa67b88ca6/tumblr_mxw7uleQOI1qbospho1_500.jpg

Hiljaisentähden kysymykset:
1. Mihin vuorokauden aikaan sinulla on parhain olo?
Iltaisin.

2. Oletko koskaan ollut itsetuhoinen jollain tavalla?
Olen.

3. Mitä kaunista elämässäsi on?
Perheeni, Oskari, ystäväni.

4. Auttaako musiikki sinua kun olet surullinen?
Välillä, ei aina. 

5. Uskotko rakkauteen ensisilmäyksellä?
En rakkauteen, mutta elämää suurempaan ihastumiseen. =)

6. Millainen oli viimeisin unesi jonka näit?
En muista, mitä siinä tapahtui, mutta olin jossain vanhassa kirjastossa ja yritin kai etsiä jotain.

7. Oletko talvi- vai kesäihminen?
Ennen olin talvi-ihminen, mutta monia kuukausia sitten päättynyt kesä oli niin ihana, että en voi ehkä sanoa enää olevani ainoastaan talvi-ihminen. 

8. Jos joku maksaisi sinulle niin tekisitkö jotain pyydettyä?
Tämä turhauttava vastaus: riippuu siitä, mitä se jotain olisi. =D

9. Pidätkö kahvista?
Pidän!

10. Sateenkaari vai sadepilvi?
Kummatkin. Muuten kumpikaan ei tunnu miltään.

11. Koetko eläväsi?
Koen, vihdoinkin.

En taaskaan haasta ketään kumpaankaan haasteeseen. =( Vielä joskus ryhdistäydyn tämän haastamisen suhteen! =D

http://data2.whicdn.com/images/91435967/large.jpg

Huomenna minä, Oskari ja vanhempani lähdemme Lontooseen ja palaamme vasta, kun vuosi on 2014. En pysty käsittämään sitä, että olen päässyt jo näin pitkälle. Luulin kuolevani ennen kuin vuosi vaihtui tähän tämänhetkiseen, mutta olen edelleen täällä ja paljon vahvempana ja viisaampana kuin tämän blogin aloittaessani. Tämä viikko on ollut helpompi kuin ikinä uskoin. Tiistai ja torstai olivat kaikista vaikeimmat päivät: silloin mietin tosissani pariin-kolmeen kertaan oksentamista, mutta sen sijaan päätin tehdä jotain muuta. Katsoa Oskarin kanssa elokuva, kerrata kokeisiin, laittaa tiskit tiskikoneeseen. Olin niin helpottunut, kun tuli viimeinkin aika kaatua sänkyyn ja keskittyä ainoastaan suutelemiseen ja sen jälkeen nukahtamiseen. Mutta onnistuin silti päivä toisensa jälkeen.

http://data3.whicdn.com/images/91360183/large.jpg

En tiedä, tulenko päivittämään enää tänä vuonna, joten toivotan varmuuden vuoksi:
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta
kaikille teille ihanille, jotka olette jaksaneet tukea minua! Minua hävettää, miten huono olen kommentoimaan muiden blogeja ja usein myös vastaamaan kommentteihin, mutta teidän sanoillanne on oikeasti suuri merkitys minulle. Kiitos<3 Toivottavasti te kaikki pystyisitte hengähtämään edes muutaman päivän ajan ja saisitte olla, elää ja nauttia! Olette tärkeitä ja Oskarikin lähettää teille kaikille kiitoksensa ja hyvän joulun toivotukset.
See you on January! =)

marraskuuta 15, 2013

Viisi päivää myöhässä

http://25.media.tumblr.com/da75d6d2ffe0ad1f4c44e3cfdf2809e7/tumblr_mw73klCMzG1qbospho1_500.jpg

Eli viimeinkin sain/saatiin tämä tehtyä. Anteeksi, kun vastaukset viivästyivät! =( 
Kuvia tulee sitten, kun olo on hieman parempi enkä näytä niin väsyneeltä ja kuolleelta. 

Mihin Oskari sussa ihastu?
O: Ihastuin Miikan hymyyn, sen silmie väriin ja siihe miten ujo se oli

Mitkä on sun top 3 parasta ja huonointa puolta?
M: En tiedä, oliko tämä kysymys osoitettu minulle vai Oskarille, joten me vastataan kumpikin. Parhaimmat puolet on rauhallisuus, kyky kuunnella ja se, että ainakin yleensä olen ahkera. Huonoimmat puolet on päähänpinttymät, se, että asiat täytyy tehdä tietyllä tavalla, alakuloisuus jne.
O: Parhaat puolet on Miikan empaattisuus, se et se osaa kuunnella ja se et sen kanssa voi jutella mistä tahansa. Huonoimmat puolet on sen neuroottisuus ja se et yleensä Miika suhtautuu kaikkeen tosi skeptisesti aluks. Ja sit ehkä Miikan huono itseluottamus

Mitä tulevaisuuden suunnitelmia teillä kummallaki on? :)
M: Haluan käydä lukion loppuun, lähteä välivuodeksi Englantiin, ehkä muuttaa sinne. Opiskella, tehdä töitä, mennä naimisiin, perustaa perhe.
O: Haluisin muuttaa Englantiin yhen pojan kans ja opiskella psykologiaa. Haluisin ehkä opettajaks mut sit pitäis varmaa kannattais opiskella muitaki aineita. Ja sit haluun rakentaa pesän sen yhen pojan kans ja perustaa perheen

 http://25.media.tumblr.com/74f55d1e413e5aee837625fb4c9fc850/tumblr_mw2zguJqAK1qbospho1_500.jpg

Onko sulla monia ystäviä tällä hetkellä? Entä kavereita?
Viisi läheistä ystävää, jos Oskaria ei lasketa mukaan, ja vähän enemmän kavereita.

Mitä Oskari harrastaa?
O: Öö... Miikan kärsivällisyyden rajojen kokeilua :D Ja lukemista ja lenkkeilyä

Mitä aineita kirjotatte?
M: Äidinkieli, englanti, matematiikka, filosofia, psykologia ja terveystieto.
O: Äikkä, enkku, ruotsi, matikka, psyka, terveystieto, bilsa

Oot tän ihan varmasti kertonutkin, mutta haluun tietää missä tapasitte? (:
Me ollaan Oskarin kanssa oltu samassa koulussa ala-asteelta asti, mutta kunnolla tavattiin kaverin luona, kun meidän kummankin kaveriporukat vietti iltaa keskenään. Ei me kyllä silloin juteltu melkein ollenkaan, koska olin tosi jäinen, mutta kai sitä voi ensikohtaamiseksi sanoa. =')

Ja kumpi teki "alotteen" teidän suhteen eteen, vai kehittykö se vaan itsestään?
Mä taisin olla se, joka silloin joskus talvella 2012 ehdotti kahvittelua ja muuta, jolloin ehdittiin vähän paremmin tutustua, mutta Oskari oli se, joka otti ensiaskeleen romanttiseen suuntaan koulun pukkarissa. =D

http://25.media.tumblr.com/64e1a19e0089f37d4bd2eab4bb082966/tumblr_mtx38xZ2da1rnenl1o1_500.jpg

Häpeätkö ikinä sitä, että seurustelet pojan kanssa, etkä tytön?
Häpesin joskus, mutta nyt en jaksa enää miettiä sitä, koska olen liian onnellinen tunteakseni häpeää.

Onko homous ollut sinulle aina päivänselvä asia, vai oletko esim. seurustellut joskus tytön kanssa?
En ole seurustellut tytön kanssa, mutta olen joitakin kertoja luullut olevani ihastunut tyttöön. Ja sitten aloinkin ahmia ja tajusin vasta jälkeen päin, että se liittyi siihen, kun tajusin olevani sitä, mitä olen. Eli aika myöhään tajusin oikeasti olevani homo, joskus kolme-neljä vuotta sitten. Sitä ennen keksin paljon tekosyitä, miksi olin tuntenut ihastuksen tunteita poikiin kuten esim. että olisin ollut kateellinen jollekin toiselle pojalle hänen ulkonäöstään tai harrastuksistaan. Tai että olisin vain halunnut olla jonkun pojan hyvä ystävä.

Häpeätkö viiltely-arpiasi? Piilotteletko niitä?
Vähän ja joo, kyllä mä niitä yritän piilotella silloin, kun olen tuntemattomien ihmisten seurassa. Perheen ja suvun kesken en jaksa piilotella niitä, kun kaikki kuitenkin tietävät niiden arpien olevan olemassa.

Milloin olet arvostanut itseäsi kaikkein eniten?
Vaikea kysymys... En oikeasti tiedä. =S

http://farm8.staticflickr.com/7338/10592070946_9e8c2478b2.jpg

Minkälainen olisi unelmiesi päivä, jos saisit tehdä ihan mitä tahansa?
Heräisin hyvin nukuttujen yöunien jälkeen Oskarin viereltä, tekisin jotain kivaa sen kanssa, pakkaisin matkalaukkuun vain välttämättömyydet ja lähtisin Oskarin kanssa jonnekin. Ihan sama olisiko se junalla tai lentokoneella, jonnekin vain. Jonnekin, missä en ole ikinä käynyt. Päivän kiertelisin siellä jossain, kävisin syömässä ravintolassa, saisin olla joku ihan muu ilman niitä menneisyyden kahleita, jotka minulla on. Illalla tekisin jotain kivaa Oskarin kanssa hienossa hotellihuoneessa ja nukahtaisin sen viereen.

Mitä haluaisit tehdä tulevaisuudessa työksesi?
Halusin äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi, mutta nyt olen myös alkanut miettiä journalismin allalla työskentelemistä.

Onko Oskari se, jonka kanssa tahdot viettää loppuelämäsi?
Olen vasta 18-vuotta eli varmasti pitäisi sanoa, että katsotaan nyt, mutta sanon kuitenkin, että on.

Voisitko tehdä joskus postauksen, jossa esittelet kotisi?
Täytyy katsoa! =)

http://farm8.staticflickr.com/7460/9738925715_32e94a9050.jpg

Millaisia numeroita saat yleensä kokeista?
Yhdeksikköjä ja kymppejä olen viime aikoina saanut, mutta 7-9 on hieman realistisempi arvosanahaarukka.

Missä asut?
Pk-seudulla.

Laita pari kuvaa itsestäsi? Ja Oskarista?
Ensi viikolla yritän!

Kuin usein juot alkoholia ja poltat tupakkaa?
Joitakin kertoja kuussa. Se riippuu tosi paljon siitä, millainen olo on. Kun olen ahdistunut saatan polttaa muutamia kertoja päivässä, mutta en välttämättä juo ollenkaan ja kun olen todella iloinen, saatan juoda kerran viikossa itseni humalaan, mutta en polta kuin sinä yhtenä, samaisena päivänä.

Onko teillä/ootteko aatellut hankkii joskus jtn lemmikkejä?
Meille piti tulla kissa nyt syksyllä, mutta päätettiin olla ottamatta sitä kuitenkaan, koska ei viitsitä ottaa sitä mukaan Englantiin välivuodeksi. Ja sitten, jos me ei jäädäkään Englantiin enää toiseksi vuodeksi niin tuntuu inhottavalta, että sen kissan elinympäristö ja koti vaihtuu niin monta kertaa. =\

http://farm4.staticflickr.com/3690/9678781670_ec01631ed3.jpg

Miten Oskari huomas sut koulussa, mistä se kiinnostu ja miten se uskalsi lähestyä suo sillon ensimäisen kerran?
O: Mulle on ihan mysteeri millon mä ekaa kertaa aloin huomioimaa Miikaa enemmän ku yleensä :'D Kyl mä sen olemassaolosta tiesin mut sit siin jossain vaihees ysiluokkaa ku meil oli enemmän yhteisii tuttui ja meiän luokat teki yhteisii retkii jne ni huomasin vaan et se ruskee tukka, vihreet silmät ja Miikan huulet oli aika bueno kombo! Emmä tiiä miten uskalsin mut kai mua vaan turhautti se et olin ollu Miikaan ihastunu nii pitkään ja meiän välil oli sellast outoo jännitettä. Ni sit vaan päätin et ihan sama jos Miika torjuis mut, mun on pakko tehä jotain

Mistä pidätte toistenne ulkonäössä eniten? Entä luonteessa?
M: Oskarin hiuksista, silmistä ja huulista. Ja hymystä. Luonteessa pidän eniten siitä, miten elämänjanoinen, pirteä, ymmärtäväinen ja sydämellinen Oskari on.
O: Silmistä, huulista, käsistä ja jos pepun saa sanoo niin pepusta! Miikan luontees ihaninta on se et se on tosi rauhallinen ja sil on tosi hyvä tilannekomiikan taju.

Mihin aijoit mennä opiskelemaan/töihin lukion jälkeen? Entä Oskari?
Me lähdetään mitä luultavimmin Englantiin ensi vuonna ja siellä menen Oskarin kanssa joko töihin samalle tapahtumajärjestäjälle kuin missä oltiin tänä kesänä töissä tai sitten etsitään jotkut toiset työpaikat. =) Mutta haluisin kyllä myös ehkä opiskella kirjallisuutta tai journalismia riippuen siitä, juurrutaanko me Oskarin kanssa Englantiin vai tullaanko takaisin Suomeen. Oskari haluaisi opiskelemaan psykologiaa.

http://farm9.staticflickr.com/8470/8147117937_12c44e6822.jpg

Mikä on sun lempiruoka ja koska oot viiimeksi syönyt sitä?
Lempiruoka on tällä hetkellä kinkku-sienipasta ja söin sitä eilen. =p

Tunnetko ikinä paineita uusien blogimerkintöjen suhteen?
En oikeastaan.

Kuinka pitkään oot miettinyt vielä kirjottavas blogia? :)
En ole miettinyt sitä, mutta ehkä siinä vaiheessa lopetan, kun minulla ei ole enää niin paljoa sanottavaa tai internetin ulkopuolinen arki vie liikaa aikaa.

fritsut: yay or nay? :D
Yay talvella, mutta kesällä on vähän vaikeaa piilottaa kaulassa olevia fritsuja, joten silllon pitää olla tarkkana. =D

mikä saa sut aina hyvälle tuulelle?
En tiedä, onko mikään, mikä saisi aina hyvälle tuulelle, mutta yleensä päivän pelastaa Oskari, ystävät, musiikki tai kirjat. =)

laita tänne tän hetken top3 biisiä?
1. Avicii – X You

2. Lana Del Rey - Young and Beautiful (The Great Gatsby-versio)

3. Jenni Vartiainen – Minä sinua vaan

mikä oli sun kesäbiisi 2013?
Studio Killers - Jenny

Onko teillä kummallakaan mitään maata johon haluaisitte muuttaa?
Englantiin!

Paikkoja missä ainakin haluaisitte käydä?
M: Berliini, New York, jossain päin Kiinaa ja Islantiakin olisi upeaa nähdä.
O: Edinburgh, Oslo, New York

http://25.media.tumblr.com/8284856a1c06f818b7215b1f3bc6be57/tumblr_mvrubyeNWE1qbospho1_500.jpg

Mitä unelmia teillä kummallakin on? c:
Ne tylsät, perinteiset unelmat: saada tehdä mielekästä työtä, tulla töitä kotiin perheen luokse, nollata pää ystävien kanssa ja elää niin, että elämä tuntuu eletyltä.

panemista, seksiä vai rakastelua?
Kaikkia tilanteesta ja mielialasta riippuen.

onks sulla kik, whatssup, imsy tms.? ig?
Ei mitään noista.

pelaatko mitää konsolipelejä?
Joskus kavereilla pelataan GTA:ta tai muuta vastavaa, mutta muuten en oikeastaan pelaa mitään.

millanen sun arkityyli on?
Farkut ja hieman löysä paita tai huppari. Ei mitään erikoista. =')

minkä elokuvan näit viimeeks?
Runner Runner.

http://farm9.staticflickr.com/8349/8226985836_8e8d4dd07b.jpg

siideri, lonkero, olut vai vahvempaa?
Siideriä ja välillä jotain omia sekoituksia. Oskari on äijä, Oskari vetää kaljaa.

käytätkö koruja?
Kihlasormuksen lisäksi nahkaista rannekorua ja konfirmaatiolahjaksi saamaani kaulakorua.

ootatko talvee?
Odotan lunta, mutta en loskaa tai räntäsadetta. Ja joulua odotan tietysti.

tuleeks sulle helposti darra? mikä on paras tekeminen darrapäivänä? :D
Ei kovin helposti, mutta jos on heikko olo niin lämmin ruoka ja sängyssä makoilu auttaa.

Mikä saa sut onnelliseks, muu kuin oskari :D
Perhe, ystävät, lukeminen, lenkkeily.

mistä te yleensä riitelette?
Me riidellään kunnolla tosi harvoin, mutta silloin, kun riidellään, se konflikti syntyy yleensä siitä, että mun mielestäni Oskari suhtautuu johonkin asiaan liian ”hällä väliä”-astenteella ja Oskarin mielestä mä suhtaudun siihen asiaan liian vakavasti.

mitä musiikkia kuuntelette?
Owl city, Radiohead, Jenni Vartiainen, Alphabeat, The Fray, Marina and the Diamonds, Duke Special...

http://25.media.tumblr.com/8e575145ab2290041f22b8f10f307a20/tumblr_mtlw1npSiX1qbospho1_500.jpg

kumpi teistä on pidempi vai ootteko saman pitusia?
Mä olen Oskaria peräti muutaman sentin pidempi. =D

meinaatteko mennä armeijaan? :)
Riippuu siitä asutaanko Suomessa tulevaisuudessa. =)

Kuvailkaa elämänasenteitanne c:
M: En oikein osaa kunnolla tässä vaiheessa sanoa, koska elämäni on niin suuressa murrosvaiheessa. Tällä hetkellä ainoa mieleen tuleva elämänasenne on se, ettei saa antaa periksi.
O: “You've gotta dance like there's nobody watching,
Love like you'll never be hurt,
Sing like there's nobody listening,
And live like it's heaven on earth.”
― William W. Purkey

Kauanko oot pitäny tätä blogia?
Aloitin joulukuussa 2011, sitä ennen kirjoitin vain omaa, fyysisessä muodossa olevaa päiväkirjaa.

Mikä on sulle tärkeintä maailmassa?
Rakkaus. Ystäviä ja perhettä kohtaan, eläimiä ja luontoa kohtaan, elämää ja omaa itseään kohtaan.

http://farm9.staticflickr.com/8216/8311636490_93ae1a3217.jpg

Jos saisit muuttaa elämässäs kolme asiaa, niin mitkä ne asiat olisi? :)
Haluaisin olla itsevarmempi, tyytyväinen kehooni ja kokonaan vapaa syömishäiriöstä.

Miten aijotte Oskarin kanssa viettää joulun?
Mennään luultavasti Englantiin.

Mikä on sun iltarutiini?
Yritän sulkea koneen ennen kahdeksaa, jonka jälkeen syön iltapalan. Sitten pesen hampaat ja joko katson televisiota tai luen yhdeksään tai puoli kymmeneen asti. Sitten joko pistän nukkumaan tai teen jotain Oskarin kanssa. Ja sitten viimeistään nukahdan. (Paitsi tänään)
Syötkö suklaata ja jos syöt niin mikä on parasta suklaata?
Syön ja Fazerin päärynäsuklaa on parasta!

Luetko mitää lehtiä?
En lue mitään säännöllisesti, mutta välillä Helsingin Sanomia, Tiede-lehteä, Imagea ja joskus sorrun lukemaan Seiskaa. =D

http://data3.whicdn.com/images/86591436/large.jpg

Mitä kahvia juotte?
Ollaan tylsiä ja juodaan Paulingin Juhla Mokkaa.

Kuinka moneen poikaan ootte ollu ihastuneita?
M: Kahteen, jos Oskaria ei lasketa mukaan.
O: Kolmeen tai neljään, en oo ihan varma

Onks Oskari koskaa seurustellu kenenkään muun kans?
O: En oo :)

Onks sulla instagram?
Mulla ei ole älypuhelinta. =(

Miten aiotte Oskarin kanssa viettää joulua?
Mennään varmaan Englantiin ja siellä yritetään valmistaa joitakin perinteisiä jouluruokia ja sitten alkaa totutella uusiin. =D Perheen ja ystävien kanssa on tarkoitus viettää joulu.

Mitä ajatuksia perheelläsi ja Oskarilla on sun paranemisesta ja ylipäätään sun syömishäiriöstä ja masennuksesta?
Äiti ja isä: On surullista, että Miika sairastui silmiemme edessä, mutta tiedämme, että hän on tarpeeksi vahva voittamaan tämän taistelun! Olemme todella ylpeitä rakkaasta pojastamme!
O: Mä tiiän et Miika pystyy paranee! Mietin useesti et mitä oisin voinu tehä toisin mut uskon et Miikast kehittyy todelline voittaja tän kaiken kautta ja se tulee elää loppuelämänsä ihan täysillä

Pukeudutko miksikään halloweenina?/mitä teit halloweenina?
En pukeutunut, mutta join senkin edestä. =p

http://farm9.staticflickr.com/8206/8191883391_6d912f6eec.jpg

Mitä sh kirjoja oot lukenu?
Ihanan meren, Siskonmakkarat, Tapa minut, äiti!, Elämä kateissa, Tarinat, joita ei kerrottu (yksi osa oli anoreksiasta, mutta luin kyllä koko kirjan), Jääprinsessa ja Winter girls. Muita en muistaakseni ole lukenut.

Ootko koskaan osunu paskaan ku oot sekstannu Oskarin kans? :D
En. ='D

Mikä on ihmiskehon ällöttävin osa?
Varpaat.

Katotko paljon telkkaria?
En kovin paljoa, 0-1h yleensä päivässä.

Ootko koskaan ratsastanu hevosella tai ponilla?
Joskus pienenä ratsastin muutaman kerran suomenhevosella. =D

Ootko koskaan miettiny et kasvattaisit parran tai viikset?
En.

Entä jos oskari haluis kasvattaa, mitä mieltä oisit? :p
No... Toivotaan, että ei halua kasvattaa, koska en luultavasti pitäisi karheista karvoista naamallani. ='D

Laskujeni mukaan kysymyksiä oli yhteensä 71, kiitos kaikille teille ihanille<3 =)
Yritän ensi viikolla ottaa muutaman kuvan Oskarin kanssa, nyt vain haluan nukkua ja nukkua. Ja yrittää olla murehtimatta sellaisista asioista, joihin en voi vaikuttaa. Toistella itselleni, että olen vain ihminen vain ihminen.
Ei se auta, ei ainakaan vielä, mutta jatkan yrittämistä. Ja jatkan syömistä, vaikka ruoka nouseekin välillä ilman yritystä ulos. Parannun vaikka hullulla raivolla, jos en muulla.

marraskuuta 10, 2013

What would you wish for if you had one chance?

http://data1.whicdn.com/images/85102633/large.jpg

Olen niin pahoillani, etten tule vastaamaan kaikkiin teidän kysymyksiin tänään. Olen oikeasti pahoillani, mutta en vain saa päätäni kasaan. Lupasin, etten enää oksenna, mutta olen silti oksentanut. Aion oksentaa vielä myöhemmin tänään pois kaiken sen ihanan ruoan, jota vanhempani olivat isänpäivän kunniaksi tehneet.

Ja toistelen niitä samoja korulauseita itselleni:
Mä lopetan, ihan varmasti lopetan. Tää on vika päivä, huomisesta alkaen en enää oksenna! Nää on tän vuoden vikat oksennukset.
Haluaisin uskoa itseäni, haluaisin ylipäätään luottaa itseeni, mutta en voi. Olen pettänyt lupaukseni niin monta kertaa aikaisemminkin, että en enää edes yritä enää. Eivätkä nuo vakuuttelut kai enää ole lupauksia: se on vain tapa toistella noita samoja lauseita jokaisen epäonnistumisen jälkeen.


Edes pyörtyily, kurkkukipu, veri, vihlova kipu keuhkoissa tai sydämen poukkoilu sinne ja tänne eivät riitä syiksi lopettaa. Kaipaan kesää. Sitä, miten onnellinen olin hetken aikaa ja miten kaunista kaikki oli. Nyt minulla on vain jatkuva vesisade ja jatkuva stressi. Uni on kadonnut jonnekin kauas, tilalle on tullut turhautuneisuus ja hermostuneisuus. Haluaisin kokeilla unilääkkeitä, mutta pelkään jääväni niihin koukkuun ja nukkuvani esseiden palautuspäivien ja koeviikkojen yli.

Mutta silti jossain sisälläni joku pyytää minua vielä yrittämään.
Joku pyytää vielä katsomaan, millaiseksi elämäni voi muuttua.
Pyytää odottamaan seuraavaa kesää.
Ja kaikesta huolimatta sen ääni on kovempi kuin syömishäiriöni ja masentuneisuuteni. Olen vain itse yrittänyt sulkea korvani siltä. Täytyy taas yrittää. Yrittää niin kauan kunnes onnistun.
Joten teen sen saman typerän lupauksen: huomisesta lähtien en oksenna.

marraskuuta 03, 2013

So many words that I, that I can never find

http://31.media.tumblr.com/96aabc8451252a4c4d2d078e698c0659/tumblr_mruyaaRwl81qbospho1_500.jpg

Viikonloppu taittuu kohta koeviikoksi ja tuntuu taas siltä, etten ole oppinut mitään.
Tämän päivän olen potenut hyytävää krapulaa, jollaista en ole aikaisemmin kokenut, eikä päähäni ole mahtunut muuta kuin kaikki se, mitä eilen tapahtui.
Yksi ystävistäni sopertaa minulle, että hän on alkanut oskentaa.
Toinen itkee vasten minua ja pyytää minulta vain yhtä yötä.
Ystäväni oksennuksenhajuinen hengitys.
Toisen ystäväni huulet poskeani vasten.

Kun sunnuntai-iltapäivällä herään, sänky on tyhjä ja ikkunasta virtaa sisään kylmää ilmaa.
Minusta tuntuu niin tyhjältä.
Olen paikoillani hetken, maailma pyörii, vaikka minä en liikukaan.
Päässäni rakentuu tehtävävälista kaikesta siitä, mikä minun pitäisi saada aikaiseksi, mutta sen listan katkaisee jatkuvasti vain yksi ajatus.
Se on ohi.
Olen menettänyt pitkäaikaisimman ystäväni.

http://data2.whicdn.com/images/84836383/large.jpg

En tiedä, teinkö kaiken voitavani, en tiedä, pelasinko pelini oikein. Tiedän vain, että tämä sattuu enemmän kuin yhdenkään syvän viillon tekeminen iholleni on ikinä sattunut. Kävelyllä tuijotan tummanharmaata vettä, joka päättyy tummansiniseen horisonttiin, en näe aaltoja, mutta kuulen ne. Kaikkialla on vain tummia sävyjä, jopa kirkkaan oranssit lehdet ovat kadottaneet värinsä pimeydelle. Minä ja Oskari kävelemme hiljaisuudessa tunnin, minulla ei ole enää mitään sanottavaa. Ei mitään.

En osaa sanoa mitään, millä pelastaisin kaiken, ja kohta elämästäni katoaa toinenkin läheinen ihminen, jos hän hukuttautuu posliiniastiaan. Koska tiedän, etten minä voi parantua, jos ympärilläni on ihmisiä, jotka sairastavat ja muistuttavat siitä kaikesta vanhasta. Mutta en halua hyväksyä sitä, etten voisi auttaa häntä ja ettemmekö voisi parantua yhdessä. Totuus on kuitenki se, ettei hän halua parantua. Hän haluaa hukuttautua siihen kaikkeen ja antaa itsestään jokaisen palan syömishäiriölle enkä minä saa häntä sieltä pois. Niinkuin ei kukaan ystäväni, perheenjäseneni eikä edes Oskari ole saanut minua lopettamaan: olen päättänyt siitä itse.


Olen aina pelännyt sitä, että jotenkin myrkytän läheiseni ja sairauteni leviää heihin ja nyt pelkään, että se on tapahtunut. Olen useasti nähnyt painajaista siitä, että saan Oskarin kiinni oksentamisesta tai äitini kiinni paastoamisesta. Ja nyt minun lähelläni on oikeasti joku, joka on sairastunut. En voi jättää häntä, mutta tiedän, etten myöskään jaksa kannatella häntä pinnan yläpuolella.

Yritän huomenna jutella ystäväni kanssa, mutta pelkään, ettei siitä ole mitään hyötyä. Tiistaina näen terapeuttini ja odotan sitä, sillä pääni tuntuu painavalta. Mutta miten painavaksi pääni ikinä muuttuukin, sen sisällä tulee pysymään yksi sana:  parantuminen.

lokakuuta 31, 2013

So wake me up when it's all over

http://data1.whicdn.com/images/83979323/large.jpg

Miksi sinä sanoit ne sanat?
Mitkä niistä?
Sen, että sinä pidät minusta enemmän kuin ystävästä vai sen, että sinä et pysty olemaan lähelläni?
Että olet iloinen, kun meidän välissämme on kokonaisia kaupunkeja?
Minä soperran, että et sinä ole ihastunut tai rakastunut minuun: sekoitat vain ihastumisen ja kiintymyksen tunteet keskenään. 
Ei se voi olla muuta. 
Et sinä edes ole ikinä ollut kiinnostunut pojista.

En ole valmis päästämään sinusta irti, sinä olet ystäväni.
Mutta sinä haluat minusta irti, koska olen sinulle niin paljon enemmän kuin ystävä.
Umpikuja, josta kumpikaan ei selviä ulos ilman haavoja.

lokakuuta 23, 2013

Fly by feather, this time I’m not ready to die

http://31.media.tumblr.com/792d6d0c9b77edd25c1cdbf8c9e4eef5/tumblr_mu9zsggaQ91qbospho1_500.jpg

Edellinen viikko meni osittain huonosti syöden, osittain oksentanen, vaikka N olikin täällä.
Eilinen oli vaikea päivä, itkin, tärisin.
Halusin niin kovasti oksentaa, että se halu pelotti minut melkein hengiltä. Makasin olohuoneen lattialla ja itkin, Oskari istui vieressäni hiljaa. Olin luvannut, että edellinen viikko oli viimeinen viikko, jolloin annan itseni vajota ja pyysin häntä jaksamaan vielä yhden vieroitusoirejakson.

Luulen aina, että voin yhtäkkiä lopettaa ja siirtyä alamäestä ylämäkeen, mutta ei se mene niin.
Luulen, että minun täytyy käydä pohjalla ennen kuin pääsen ylös, ennen kuin on syytä parantua. Ei se mene niin.
Luulin joskus, että minun kannattaa lihottaa itseni melkein ylipainoiseksi, jotta voin sitten vasta hyvällä omallatunnolla ja motivaatiolla laihduttaa.
Luulin joskus, että lihomalla tai kuihtumalla turtuu kaikkeen. En minä koskaan turtunut. Siirryin tunnetilasta toiseen salaman nopeasti enkä ikinä koskaan itse pysynyt mielialojeni perässä.

http://24.media.tumblr.com/8a1c2048a3eb944778a9024a495e2b35/tumblr_mu9zity86Q1qbospho1_500.jpg

Minusta tuntuu niin tyhmältä todeta jälleen kerran, että aion pysäyttää tämän huvipuistoajelun, mutta minä aion. Ja aion tehdä siitä osan arkeani, koska samalla tavalla kuin syömishäiriöni on juurtunut joka ikiseen aspektiin elämässäni, samalla minun täytyy myös saada parantuminen ujutettua niihin samoihin koloihin. Tulostimme Oskarin kanssa jääkaapin oveen motivaatiolauseita, kylpyhuoneen peilissä on värikkään taustan päällä teksti: "Negatiivisella asenteella ei saa positiivista elämää." Olen ottanut yhteyttä muutamaan osastoaikaiseen tyttöön, joita olen nähnyt ja joiden kanssa olen saanut jutella parantumisesta.

Toinen heistä on jokaisen parantumassa olevan inspiraatio, toinen on käynyt samanlaista kiertelyä ja kaartelua parantumisen kanssa kuin minä. Aluksi tuntui oudolta ottaa yhteyttä heihin, sillä omassa maailmassani on ollut helpompi verkostoitua laihdutuspiireihin: joka paikassa joku etsii laihdutuskaveria, -tukea, ties mitä. Sitten, kun syömishäiriöstä ollaan parantumassa, tuntuu siltä kuin ihmiset vain katoaisivat, kaikki langat muihin mahdollisesti samassa tilanteessa oleviin katkeavat. Et kuulu enää siihen maailmaan, jossa saisi etsiä tukea omalle toiminnalleen.
Mutta onneksi minulla on tuki nyt myös sellaisilta, jotka tietävät mistä tulen ja tietävät, mitä haluan.

http://25.media.tumblr.com/86acc93ef2124f8a6a6812467f98bee1/tumblr_msj1wsYidG1qbospho1_500.jpg

Positiivinen elämänasenne on jotain, mikä ei tule minulta ainakaan vielä luonnostaan ja siksi päätimme Oskarin kanssa aloittaa kirjoittaa pieniä, ilahduttavia asioita samojen kansien sisään. Lyhyitä viestejä toiselle; "näytät ihanalta, kun hymyilet", "kiitos, kun laitoit tänään pyykit vaikka oli mun vuoro!" Haluan oppia näkemään kaiken sen ihanan, mitä ympärilläni tapahtuu. Ja haluan myös oppia näkemään sen kaiken hyvä, mitä minä teen. Ei voi olla mahdollista, että kaikki, mitä teen, olisi jotenkin huonoa tai pahaa tai väärin. Ei minulla muuten voisi olla ympärilläni sellaista turvaverkkoa ja tukea kuin minulla nyt on.
Ei kukaan jaksaisi jäädä vierelleni.

Minun täytyy saada pois se itsesyyttävä ääni: se, joka jatkuvasti mustamaalaa minua ja vähättelee saavutuksiani. Haluan nauttia ja iloita onnistumisistani ja saada niistä voimaa jatkaa. Miksi en saisi olla ylpeä itsestäni? Miksi pitäisi nöyristellä, jos on saavuttanut jotain? Haluan antaa huomiota jokaiselle pienelle, arkiselle onnistumiselle ja oppia tuntemaan iloa niistä. Haluan polttaa kaikki sillat takaani.
Maanantaina rikoin yhden paksun sillan lopullisesti: vaakani. Sen perään leikkelin mittanauhani silpuksi ja vedin nesteenpoistajat vessanpöntöstä alas. Hyvästi, en tarvitse teitä enää.

Huomenna menen kirjamessuille hankkimaan uusia tarinoita luettavakseni, mutta kaikista eniten odotan oman tarinani todellista käännekohtaa.
Sitä, jonka itse luon, koska kukaan muu ei tee sitä puolestani.
Tästä tulee paras lukemani tarina koskaan.

lokakuuta 10, 2013

If I lose myself tonight it'll be by your side

http://31.media.tumblr.com/ad314f33a3c8e02be05f028c6b7dc9c5/tumblr_mue8m0Ytq11qbospho1_500.jpg

Lupasin Oskarille pitää taukoa täältä. Lupasin, etten lue sairaita tekstejä, jotka saavat minutkin pitämään kiinni siitä sairaudesta, josta minun täytyisi päästä eroon. Sen lisäksi täällä jatkuvasti nouseva päivittäinen kävijämäärä on saanut minut ahdistumaan: en tiedä, haluanko kertoa mitään, sanoa mitään. Olla hajalla julkisesti. Se, että monta sataa ihmistä tietää minusta enemmän kuin moni, tuntuu häkellyttävältä, mutta samalla tunnen jotain outoa lämpöä ja kiintymystä niitä kohtaan, jotka haluavat tietää, mitä minulle kuuluu.

Tauko oli kuitenkin ehkä hyväksi. Sain tehdä asioita omaan tahtiini enkä sen tahtiin, miten muut ovat onnistuneet tai epäonnistuneet kukin missäkin, parantumisessa tai laihtumisessa. Sain rauhassa miettiä suhdettani syömiseen ja omaan kehooni, mutta olen edelleenkin hukassa ajatusteni kanssa. Jossain määrin ehkä vielä pahemmin kuin ennen. Lääkityksen hetkellinen lopettaminen oli typerintä, mitä olen pitkään aikaan tehnyt ja ymmärsin sen siinä vaiheessa, kun pidin piilossa ollutta terääni vasten vasenta nilkkaani.

http://31.media.tumblr.com/5543bb4550e0afdce1cad38835fd3329/tumblr_mtt64wNKI51s5tf3do1_500.jpg

Olen väsynyt, jatkuvasti. Herään huonovointisena joka ikinen aamu, kuin olisin jäänyt auton alle unissani. Makaan sängyssä tunnin enkä ole vieläkään hereillä. Ennen aamut olivat ihania minun ja Oskarin kahdenkeskeisiä hetkiä, halailimme, suutelimme, hymyilimme suudelmien välissä. Nykyään en jaksa. Oma fyysisyyteni häiritsee minua jälleen, tunnen syyllisyyttä ja vastenmielisyyttä. Kun Oskari painaa minut patjaa vasten, suutelee ja puree kaulaani, haluaisin vain olla, mutta en osaa. Takaraivossa joku muistuttaa, että tulen vielä katumaan sitä, minkä annan tapahtua ja niin minä kadunkin.

Herään joka aamu päänsärkyyn, neljänkin kahvikupillisien jälkeen olen aivan yhtä väsynyt kuin aiemmin. Ruokailujen jälkeen nukahdan hetkeksi niinkuin silloin joskus, kun aloin osastolla syödä kunnolla. Jalkani kramppaavat, saan vaikeasti hallittavissa olevia itkukohtauksia. Ja silti mielestäni se on vaikea päätös, jatkanko laihduttamista vai en. Olen liian pitkällä luovuttaakseni ja liian hajalla jatkaakseni. Vihaan tätä huonoa oloa, mutta rakastan pientä vatsaani ja sitä nöyrää lukua, joka vaa'alta minua aamuisin katsoo.
Lievä alipaino.

http://25.media.tumblr.com/4823b993a75e539a42f14b76315d07f7/tumblr_mtlwq3xnMx1qbospho1_500.jpg

Viime viikonloppuna kuulin vahingossa serkkujeni puhuvan minusta ja Oskarista.
Ärsyttävää, ku kaikki vaan papoo niitä!
Ei kukaan ois kiinnostunu mun poikaystäväst niin paljon mut Oskari ja Miika on niiiiin ihania. Lässynlää oikeesti.
Kaikki on sillee vaan siks ku Miika sellane ihme draamailija. "En voi syödä yhyy oon läski yhyy!" Ihan sika noloo...
Nojaan vasten isovanhempieni talon seinää, hengitys huuruaa, metsänrajassa on sumua. Minun pitäisi olla kuollut.

Loput serkkujeni puheesta hukkuu pääni sisällä olevien äänien alle ja minun tekisi niin mieli viiltää pitkästä aikaa. Sen sijaan hiivin sumuiseen metsään oksentamaan, mutta saan ulos vain vettä ja verta. Istun hetken märässä maassa ja minuun palaa taas se tuttu tunne siitä, että läheisilleni olisi parasta, jos lakkaisin olemasta. Se sattuisi heitä hetken, mutta lopulta se olisi varmasti suuri helpotus etenkin Oskarille ja vanhemmilleni. Heidän ei tarvitsisi enää huolehtia tai murehtia. Ikinä.


Come see my broken pleasure 
Come take away the cold 
Don’t leave me staking ruthless 
We are damaged, take control 

We became violence when we were young and our light 
We can’t last through the fire 
Let things burn to survive 
Let things burn to survive 
We are damaged, take control

syyskuuta 28, 2013

Don't bother me, I've lost my way

Tarvitsen tauon.
Yhden hiljaisen hetken.
Lämpimän, kesäisen päivän.

Maailma minun edessäni pirstaloituu jälleen,
en näe enkä kuule kunnolla.
Koenumerot: 9, 10, 10, 9.
Ei se tunnu miltään
Cipralexit uinuvat kaapissa syvää unta, syvempää kuin omani.
Pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni ja hoitaa itsensä vihdoinkin kuntoon, mutta en jaksa. Lepään hetken, nukun, pyyhkiydyn joksikin aikaa pois. Teen parhaani, jotta läheiseni voivat hyvin, mutta en jaksa keskittyä nyt itseeni, koska he ovat niin paljon tärkeämpiä ja rakkaampia. Haluan, että heillä on kaikki, minkä voin heille antaa.

That there, that's not me
I go where I please
I walk through walls
I float down the Liffey

I'm not here

This isn't happening
I'm not here, I'm not here

In a little while

I'll be gone
The moment's already passed
Yeah, it's gone

I'm not here

This isn't happening
I'm not here, I'm not here

syyskuuta 22, 2013

I saw the life inside your eyes

http://31.media.tumblr.com/cc294ec52f6fab323c8869e8f1ffd1b4/tumblr_msxw0aBlH91qbospho1_500.jpg

Oksensin tänään kaksi kertaa, mutta lupaan, että tämä loppuu takaraivossa jyskyttävästä pelosta huolimatta.
Et sinä pysty tätä enää lopettamaan. Olet tippunut jo. Annan mennä loppuun asti vain. 
Et sinä enää täältä nouse.

Kyllä minä pystyn nousemaan.
Ihan varmasti pystyn.
Otan yhden päivän kerrallaan enkä mieti seuraavaa. Keskityn vain siihen hetkeen, jossa elän enkä murehdi tulevia, mahdollisia vastoinkäymisiä. En uskonut löytäväni itseäni tästä suosta uudelleen, mutta en minä ole siitä ennenkään noussut vain toivomalla parempaa. 
Ensi viikolla minä en oksenna kertaakaan ja muutan taas hiljalleen nuo viikot kuukausiksi ja teen parhaani, jotta nuo kuukaudet muuttuisivat joskus vuosiksi.
Ei minulla ole muuta vaihtoehtoa, jos haluan oikeasti olla onnellinen.

syyskuuta 11, 2013

Sit down, stand up, walk into the jaws of hell

http://data3.whicdn.com/images/76893053/large.gif

Aamulla keittiön pöydän äärellä kaksi ihmistä, toinen lukee lehteä ja juo aamukahviaan.
Pöydällä kaksi lautasta, kummassakin kaksi leipäpalaa.
Yksi tyhjä puurolautasellinen, toinen puolillaan.
Ikkunan takaa kuuluu lasten leikkiä ja tämän vuoden viimeisiä lokkien ääniä.
Istun hiljaa paikoillani yrittäen syödä kiltisti puuroani, mutta en pysty.
Haluaisin huutaa.
Toinen leipälautanen tyhjenee, lehti viikataan siististi ja asetetaan pöydän päähän. Ihana poika hymyilee sille, joka ei saa ruokaa enää alas. Se ihana poika nousee, vie lautaset tiskialtalle, silittää nopeasti sen toisen pojan hiuksia ja menee pukeutumaan.

http://data2.whicdn.com/images/76994766/large.jpg

Syöksyn välittömästi tiskialtaan luokse: puuro alas viemäristä, leivät piiloon roskien sekaan. En vain pysty syömään niitä ilman jatkuvaa kakomista ja kuvotuksen tunteita. Olen laihtunut osin tahtomatta, osin tahalteen. Painoindeksin ensimmäinen numero on muuttunut kakkosesta ykköseksi. Minun on päästävä kerran päivässä lenkille, en halua jäädä paikoilleen edes Oskarin syliin. Silti, kun hän ottaa minua kädestä kiinni, katsoo silmiin ja kysyy haluaisinko katsoa jonkun elokuvan, en osaa vastata kieltävästi. Minä jään hänen vierelleen ja toivon, että hänkin haluaisi elokuvan jälkeen lähteä pienelle kävelylle.

http://25.media.tumblr.com/39b9b2024fd3192582805e9761505e18/tumblr_msw3b3Cqvy1qbospho1_500.jpg

Poden suurta syyllisyyttä.
Oskari on joutunut kärsimään niin paljon, mutta minä jätän silti aterioita välistä ja odotan hänen nukahtavan, jotta voin tehdä vatsalihasliikkeitä ja punnerruksia kylpyhuoneen lämpimällä kaakelilattialla. Olen itsekäs paska. Ja minun alitajunnasta puskee läpi ajatus, jonka olen onnistunut pitämään poissa pitkään: en rakasta Oskaria tarpeeksi, rakastan tätä masokistista sirkusta enemmän ja se on minulle tärkeämpää kuin mikään tai kukaan muu. En kai minä muuten antaisi itseni vajota tähän samaan ansaan uudestaan ja uudestaan.

http://31.media.tumblr.com/90ae8a5a7e1406fa629c968663987a51/tumblr_msu4ohOaIq1qbospho1_500.jpg

Ja samaan aikaan en usko, että olen ikinä rakastanut Oskaria niin paljon kuin nyt. Mietin häntä jatkuvasti ja pelkkä hänen näkemisensä saa minut hymyilemään. Siirryn jatkuvasti tunnetilasta toiseen ja se uuvuttaa minua. Siirryn palavasta rakkaudesta täydelliseen välinpitämättömyyteen. Kuplivasta naurusta lohduttomaan itkuun. Tulevaisuuden odottamisesta ja suunnittelemisesta pelkoon siitä, miten moni asia voi vielä mennä pieleen. Eilen tehtävälistassani oli vain kuusi kohtaa, mutta minusta tuntui silti välittömästi siltä kuin tukehtuisin. Samalla taas odotan kuivuvia lehtiä ja pimeneviä iltoja.
Olen niin täynnä ristiriitoja. 

http://31.media.tumblr.com/083c8868f7699bee767143e4c54aba53/tumblr_msvxplPTnc1qbospho1_500.jpg

En saa mitään kirjoitettua ja tällä hetkellä haluaisin vain itkeä. Kaikki on kuitenkin loppujen lopuksi liian hyvin ollakseen huonosti: minulla on ihana perhe, maailman rakastettavin poikaystävä, jonka kanssa asun sellaisessa asunnossa, jossa kukaan tavallinen 18-vuotias ei asu. Raha ei rajoita, minulla on tulevaisuuden suunnitelmia, minulla on tietoja ja taitoa, jotka auttavat minua pääsemään tavoitteisiini. Minulla on läheisiä ystäviä, harrastuksia. Kaikki muu on hyvin, paitsi minä. Olen naurettava lellipentu, joka leikkii ruoalla, koska on aina saanut kaiken, minkä on halunnutkin, vaikka ei olekaan saanut.

Ansaitsisin läpäytyksen kasvoilleni.
Ansaitsisin menettää kaiken, jotta näkisin, miten paljon minulla on.
Vihaan itseäni. Vihaan kaikkea sitä, mitä olen. Vihaan sitä ääntä, mikä minusta lähtee, kun hengitän. Vihaan sitä, kun vatsani huutaa nälkää. Vihaan sitä, kun en pysty juoksemaan enää lujempaa.
Saisinkohan Oskarin mukaan kävelylle.
En pysty enää hengittämään sisällä.

elokuuta 26, 2013

On niin paha olla, että henki ei kulje.
Minun rakas, pieni Oskarini.
Olen niin täynnä vihaa
surua
epätoivoa
katkeruutta.
Hukun näihin tunteisiin enkä saa avattua niitä sanoiksi.
Vihaan Oskarin vanhempia.
Vihaan heitä.
Annoin kaiken tämän päästä liian pitkälle enkä ikinä anna itselleni anteeksi sitä, jos Oskari ei koskaan enää palaudu entiselleen.
Pitäisi nukkua, mutta en saa unta. Isäni nukkuu olohuoneen sohvalla, äitini nukkuu vierelläni kunnes Oskari pääsee kotiin.
Minulla on kylmä.

elokuuta 21, 2013

I must get it

http://31.media.tumblr.com/4e5c2f4523f94aa753114e9dd5f3e207/tumblr_mh6ckfSVnH1s2kmrmo1_r1_500.jpg

Tänään vaa'alla odotti numero, jota en todellakaan osannut odottaa.
Tuijotin sitä hetken, taiottuna paikoilleen.
Astuin pois vaa'alta, asetin itseni uudelleen sen kylmälle lasille.
Sama numerosarja.
Hymy sulaa kasvoilleni.

Muutamassa viikossa minusta on tullut melkein kolme kiloa kevyempi ja tunnen oloni hyväksi. Peilistä minua katsoo takaisin jotain turvallista ja omalta tuntuvaa. Kaiken alta alkaa paljastua oikea minä, tutut luut, tutut viivat, tutut rajat. Mutta samalla minua pelottaa, sillä tiedän, ettei muutamassa viikossa pitäisi laihtua näin nopeasti eikä minun pitäisi onnistua tässä näin hyvin. Aineenvaihduntani juoksee nopeammin kuin minä lenkkipolulla puista pudonneiden lehtien kanssa, mutta ensilumen saavuttua kaikki ympärilläni ja sisälläni hiljenee.

http://24.media.tumblr.com/04ba3fe31570565bd2d6478f55532681/tumblr_mqz4drH7jK1qfv2veo1_500.jpg

Yritän ehkä keksiä tekosyitä tälle kierolle pelilleni, mutta tällä hetkellä minusta tuntuu hyvältä olla minä. Yhtä viime aikoina vahvistunutta tunnetta lukuunottamatta. Se hävettää minua, se häiritsee minua, mutta en osaa kontrolloida sitä mitenkään. Se purkautuu itkukohtauksina tyynyä vasten, haikeina katseina, ajoittaisena epätoivoisuutena. Joskus öisin nousen ylös, kävelen olohuoneeseen ja annan itseni valua pieneksi kasaksi lattialle makaamaan.
Odotan
odotan
odotan.

Mutta se tunne on ja pysyy enkä minä saisi tuntea niin.
Se on naurettava tunne enkä edes tiedä onko se aitoa vai ainoastaan jonkun toisen tunteen korvike.
Minä vain haluaisin sitä niin kovasti.

elokuuta 17, 2013

Puu kaltereihin asti ulottuu

http://data.whicdn.com/images/73029005/large.jpg

Öinen taivas on tummaa samettia.
Yritän kurotella koskettamaan sitä, mutta ei sitä oikeasti ole olemassa sellaisena kuin minä sen näen. Sadepäivinä minä ja Oskari olemme makoilleen olohuoneen lattialla kynttilöiden seassa, pitäneet toisiamme kädestä kiinni ja vain olleet.
Välillä minun on ollut vaikeaa hengittää.
Syyllisyys.

 Paino junnaa, koska en saa tarpeeksi unta. En nukahda ja jos nukahdan, heräilen jatkuvasti. Valvon tunteja sen jälkeen, kun Oskari nukahtaa; joskus makaan hänen vierellään, joskus jatkan loputtomia vatsalihasliikesarjoja kylpyhuoneessa. Unenpuutte sekoittaa ajatukseni sotkuksi, jolla ei ole selkeää alkua tai loppua. Sinkoilen ajatuksesta ja mielialasta toiseen. Etenkin iltaisin kaikki ajatukset pakkautuvat sakeaksi tahmaksi pääni sisälle ja haluaisin huutaa ne ulos.

http://data.whicdn.com/images/71655657/large.jpg

Haluan syödä. Haluan laihtua. Huomenna luen vähintään 50 sivua filosofiaa. Punnerruksia pitää tehdä. Haluan Oskaria. En halua, että minuun kosketaan. Paljonko söin tänään? Olisikohan minun pitänyt vastata sille tytölle eri tavalla? Miksi opettaja katsoi minua niin oudosti tunnilla? Huomenna soitan isälle ja äidille. Haluan syödä. En halua syödä. Haluan oksentaa. En saa oksentaa. Paljonkohan tililläni on rahaa tällä hetkellä? Haluan lapsen. Haluan perheen. En osaa pitää huolta edes itsestäni. Milloin käymme hakemassa meille kissan? Mikä sen nimeksi tulee? Teen ylihuomenna äidinkielen kirja-arvostelun.

http://31.media.tumblr.com/9ea666047f48af5383ca0f1debcb2d28/tumblr_mr72ptlQYy1qbospho1_500.jpg

Pää on sohjoa enkä jaksa hymyillä. En ehdi hymyilemään. Saatan naurahtaa, mutta palaan sen jälkeen välittömästi takaisin neutraaliin ilmeeseeni. Oskari sanoo, että huokailen nykyään usein. Ainoat asiat, mitkä saavat minut hymyilemään, ovat viileä ilta, lenkkipolun rapina ja kylmä sade vasten kasvoja. Ja sen jälkeen kuuma suihku ja Oskarin lämmin syli.

En tiedä, mikä minulla on, mutta tunnen menettäneeni itsestäni osan palattuani takaisin Suomeen. Jätin sinne jotain, minkä tarvitsen takaisi ollakseni kokonainen. Tänään yritän täyttää tuota tyhjää aukkoa ruoalla ja elokuvilla. Huomenna lenkkipolulla ja koulukirjoilla.
Tiedän jossain syvällä sisimmässäni, että tämän syksyn aikana romahdan, mutta siihen asti leikin olevani vain väsynyt. Niinkuin minä olenkin.

elokuuta 10, 2013

Lost and found


Viime päivät ovat täyttyneet pahvista, kirosanoista, kirjahyllyjen ja laatikostojen kokoamisesta. Jos parisuhde kestää Ikean huonekalujen kokoamisen, se kestää mitä vain.
Kävelen huoneesta toiseen, yritän ottaa ne omakseni. Jokainen huone täytyy uusilla äänillä, joilla on oma, tuntematon kaavansa. Ensimmäisenä yönä heräilin kolahduksiin ja jostain kuului lapsen itkua. Olen asunut koko pienen ikäni omakotitalossa ja kerrostaloasuminen tuntuu vieraalta, mutta pidän siitä huolimatta tästä asunnosta. Muiden asukkaiden läsnäolo luo illuusion turvasta.

http://24.media.tumblr.com/fdc0d8d551ab2a3001513bfe3cd41efa/tumblr_mr5gl1cHju1qgls16o1_500.jpg

Viimeisen kolmen päivän aikana minusta on tullu 1.4 kiloa kevyempi, mutta eilisyö katkaisi hyvin alkaneen putken ja olin tänään aamulla kilon painavampi kuin eilen. Tuo hieman yli kilon pudotuskin oli tosin suurilta osin vain nesteitä, joten en jaksa murehtia liikoja.
Vatsa oli tänään aamulla hieman turvonnut ja kipeä. Vanhat ystäväni, nesteenpoistajat, ovat piiloutuneet housujeni taskuun, reppuuni, minun puoleiseni yöpöydän ylimpään laatikkoon. Vaaka on myös katseilta piilossa. Nukun sikeämmin kuin pitkään aikaan, mutta unista on vaikeaa herätä ja kahvista on tullut korvaamaton osa aamuja.

Huomenna syön taas liikaa ollakseni maanantaina pienempi, mutta ei minulla ole kiirettä. Ensi viikonloppuna nämä uudet huoneet täyttyvät tutuista ihmisistä ja jollain oudolla, hauraalla tavalla olen onnellisempi kuin pitkään aikaan.

elokuuta 05, 2013

Up, up through my heart and to my brain

http://31.media.tumblr.com/bda18e99f36243b038af20dfe746a08a/tumblr_mqsjffJeiA1qgls16o1_500.jpg

Pimeneviä iltoja. Pimeitä öitä.
Se kaikki muistuttaa siitä vanhasta, mihin en saisi enää palata. Isoja, paksuja neuleita, eri värisiä housuja, joiden pitäisi roikkua päälläni. Paksuja takkeja, joihin hukkuisin. Kaulaliinoja ja niin paljon kaikkea, mihin voisin piiloutua ja päästä turvaan. Hiipisin kuin kissa pimenevissä illoissa valoja varoen.
Rakastan pimeyttä.

Tunnen olevani ulkopuolinen sekä kotona että ystävieni seurassa.
Jotakin on minun ja muiden välillä, mutta minä tunnun olevan ainoa, joka sen näkymättömän lasin huomaa. Eilen istuimme ystävieni luona iltaa ja usein ystäväni kohdistivat sanansa muille, jättäen minut yksinäni. Ehkä he eivät usko, että osaisin puhua jostain ei kovin syvällisestä eivätkä siksi koe tarpeelliseksi kertoa minulle tavallisia, arkipäiväisiä asioitaan. Ehkä he pitävät minua liian tylsänä, jotta minulle kannattaa kertoa mitään.

http://24.media.tumblr.com/4d4b2d11e8743a1961b10eda96d92401/tumblr_mhvbkl8OwI1rimls1o1_500.jpg

He puhuvat Oskarille keittiössä, minä olen yksin olohuoneessa. Kuuluu naurua, muutama lause kuiskataan enkä muista, milloin olisin viimeeksi tuntenut oloni niin yksinäiseksi. Tunnen, miten kurkkuuni nousee pala ja miten silmiini kohoaa kyyneleitä. Yritän niellä sen pahan olon pois, mutta jokainen yritys pitää tunteeni kasassa pahentaa oloani, kunnes minun on pakko piiloutua kylpyhuoneeseen itkemään.

En ole tosikko enkä mielestäni erityisen tylsä, mutta silti minusta usein tuntuu, että Oskari on se, jonka seurassa mieluummin vietetään aikaa ja minä olen se, jonka luokse tullaan, kun tarvitaan apua. Jos minä jätän tekemättä jotain neuroottista, ystäväni naureskelevat ja ihmettelevät. Saan kuulla olevani yllätyksiä täynnä.
Yllätyksiä?
Ovatko minun yllättävät piirteeni todella vain sitä, että unohdan hetkeksi neuroosini?

http://24.media.tumblr.com/aec410938df22854b9863fca3295f2b5/tumblr_mnt8pbmEmO1qbospho1_500.jpg

Tuntuu oudolta olla kotona.
Viikon päästä olen takaisin koulun puuduttavilla penkeillä ja käytävillä. Syksy pelottaa minua enkä usko, että selviän siitä: en ole tarpeeksi hyvä, tarpeeksi vahva. Ensimmäiset kirjoitukset piinaavat mieltä. Liikuntasaliin lukittuna, kysymyksiä edessä, ruutupaperi odottaa tyhjänä. Tulen olemaan vangittuna, nurkkaan ahdettuna enkä saa kirjoitettua ainoatakaan lausetta ruutupapereille. 

http://24.media.tumblr.com/eb7f0a56707299edbbd4e53ba1c55955/tumblr_ml2huxhe5J1rlzcqco1_500.jpg

Suurin osa tavaroistani on ruskeissa pahvilaatioissa alakerran olohuoneessa. Pieni elämäni pakattuna. Olen nähnyt painajaisia minun ja Oskarin tulevasta asunnosta. Unissa valkoiset seinät muuttuvat hiljalleen tummiksi ja yritän etsiä Oskaria, mutta kaksiosta on tullut loputon sokkelo ja pimeys vie kaiken ilmankin mukanaan. Juuri, kun luulen tukehtuvani, säpsähdän hereille.
Ja herättyäni mietin vain sitä, miten isolta näytin unessani.
Jouluun mennessä aion olla kymmenen kiloa kevyempi.