heinäkuuta 07, 2012

Jonkunlainen päivitys osastolta Oskarin kännykällä jota en osaa käyttää joten pahoittelen virheitä ja tönkköä ulkoasua. Ja päätin suosiolla jättää sellaiset hienoudet kuin pilkut pois koska vihaan kosketusnäyttöjä kun en ikinä osu oikeaan kirjaimeen tai merkkiin ja se turhauttaa. Joten yritän pitää tämän mahdollisimman yksinkertaisena! Tällä viikolla on tuntunut siltä että alan jotenkin pääsemään käsiksi siihen suurinpaan mörkööni vaikka en edelleenkään ymmärrä mistä se on saanut alkunsa ja miksi. Ja pelottaa myös että vaikka saisinkin tuon ahdistuksen ja itsetuhon aiheuttajan rajattua ja tunnistettua niin se jää jotenkin silti vaikuttamaan toimintaani tuhoavalla tavalla. Se aiheuttaa syyllisyyttä ja usein tuntuu siltä että jotenkin pettäisin Oskaria. Pelkään että Oskari luulee omien kieroutuneiden ajatusteni johtuvan itsestään vaikka ei se ole niin. Olen syönyt joka päivä kaiken minkä on pitänyt jo niin monena päivänä peräkkäin että sekosin laskuissa. En tiedä olenko välttämättä merkittävästi onnellisempi nyt mutta ainakaan aamuisin ei enää onneksi turvota ja nyt näen itselleni myös jonkinlaisen tulevaisuuden. Syksyllä alkava uusi koulu pelottaa enkä tiedä miten selviä kouluruokailusta. En pysty. Tai ehkä en vain halua pystyä. Pystyinhän minä olemaan monta päivää ilman ruokaakin ja liikkumaan samalla todella paljon. Kävelemään loputtomia kilometrejä vatsa tyhjänä ammottavana aukkona. Ehkä pystyn syömäänkin. Tästä piti tulla lyhyt päivitys mutta olisi niin paljon muutakin sanottavaa. Oskarilla on syntymäpäivä 16.7. enkä ikinä anna anteeksi itselleni jos en pääse kotiin silloin. Ja toivon että silloin voin kirjoittaa enemmä koska puhuminen ei vain auta samalla tavalla kuin kirjoittaminen. Kirjoittamisen jälkeen ne asiat ovat mustaa valkoisella ja ne voi jättää taakseen mutta sanottuja sanoja ei näe. Ne jäävät aina ilmaan häiritsemään. En tiedä miltä tämä merkintä tulee näyttämään mutta toivon että siitä saa jotain selvää eikä mitään jäänyt pois! Halusin päivittää jotain koska edellisestä merkinnästä on jo muutama viikko. Ja tästä vuodesta on nyt kulunut yli puolet. Yritän olla ajattelematta että olen vain heittänyt päiviä hukkaan sillä olenhan minä saanut paljonkin aikaiseksi. Ja nyt yritän olla ajattelematta miten kamalalta tämä merkintä näyttää mutta en uskalla yrittää hienosäätää tätä tekstiä ja ehkä tärkeintä on kuitenkin se että kirjoitan jotain. Toivon että olette pystyneet nauttimaan kesästä! Minä jatkan ainakin vielä hetken ajan kesääni täällä.

5 kommenttia:

Brosme kirjoitti...

Ei tekstin ulkoasu ole tärkeintä, vaan se, että tiedetään sinun olevan hengissä ja se, jos mikä on aika helvetin iso asia...ainakin minulle.
p.s Anteeksi kielenkäyttöni..

Ida-san kirjoitti...

Hyvä kuulla että olet syönyt siellä, ja alkanut saada otetta ja pääsemään syvemmälle tähän ongelmaan. Ei tuo tekstin ulkoasu niin tärkeä ole! Sisältöhän siinä ratkaisee.
Yritä sinäkin nauttia ja rentoutua sielläpäin, toivottavasti pääset pian kotiin. :) Tsemppiä!

riri kirjoitti...

varmasti oskari ymmärtää jos et pääse synttäreiksi kotiin, voitte pitää omat juhlat sitten myöhemmin. mutta toivottavasti kuitenkin pääset ja nautit itsekin kesän hetkistä.
voimia !

Brosme kirjoitti...

Hyvä, että joku tietää asioita mun puolesta. Tuota uskoa kun ei taida enää itseltä löytyä (:

Brosme kirjoitti...

Kärsin jo toista päivää kovasta päänsärystä, joka ei nyt sitten mennytkään eilen enää migreenilääkkeillä ohi. Pyysin sitten isää kuskaamaan toiseen kotiini eli siis TYKSiin ensiapupolille, sillä ajattelin, että joko nyt olis shuntti mennyt tukkoon/poikki. Viime vaihdosta sellaiset 10 vuotta. Aika hyvin se siis toimii :) Siellä sitten istuskelin muutaman vanhuksen seassa. Sain jonkun vahvemman lääkkeen, mutta ei auttanut. Lopulta pyysin lihasrelaksantin. Sekin piti tietysti laittaa kankkuun piikillä. Muutenkin jo jouduttiin vaihtamaan verikokeen ottajaa ja inhoan piikkejä ja neuloja. Silti omistan 2 lävistystä ja toistaiseksi yhden tatuoinnin :D