toukokuuta 02, 2012

Everything's nothing to me

http://27.media.tumblr.com/tumblr_m39uwd3nDw1qkabz1o1_500.jpg

Vappu tuli.
Vappu meni.
Minun vappuuni kuului se, etten syönyt maanantaina koko päivänä, illalla join liikaa liian nopeasti.
Tyttö, joka on ihastunut minuun, suuteli minua ja yritti avata housuni.
Tyttö tuntuu oudolta vasten minua, ulkonevia osia väärissä kohdissa.
Ei pahalla tytöt.
O suuteli minua ja avasi housuni.
Nukuin tiistaina kolmeen asti päivällä. Menin kotiin ja vietin ihanan vapun perheeni kanssa.
Söin kaksi munkkia.

Myöhemmin illalla lähdimme vanhempieni kanssa kävelylle ja tuntui pahalta olla niin sairas ja kieroutunut heidän vierellään.
Monta kertaa meinasin avata suuni ja kertoa kaiken, mutta vaikenin ja päätin, että on parempi olla hiljaa.
He syyttäisivät kuitenkin vain itseään kaikesta.

http://24.media.tumblr.com/tumblr_m35tdd3NH71qae7zoo1_500.jpg

Nälkä huutaa vatsassa.
Olen juonut energiajuoman aamupalaksi (siitä tuli jo n. 150 kaloria) ja syönyt kaksi luumutomaattia.
Olen tulossa kipeäksi tai olen jo kipeä. Kurkkuun sattuu, tuntuu kuumeiselta.
Kohta lähden kävelylle, ostan sokerittoman hiilidioksidilitkun, joka täyttää vatsalaukkuni hetkeksi ja nälkä katoaa.
En tiedä mihin normaali syöminen katosi?
Ehkä se tulee takaisin?

4 kommenttia:

Hopeless kirjoitti...

Suosittelisin jättämään tuon lenkin väliin, varsinkin jos olet kipeä! Siitä ei hyvää seuraa :/
Menet sitten vasta kun olet tervehtynyt (:
Tekisi mieli kanssa mennä kameran kanssa ulos, mutta mulla on taas fysioterapian puuttumisen ansiosta selkä aivan tohjona :/ Että Buranalla mennään. Kohta menee munuaiset 8C

Hopeless kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Hopeless kirjoitti...

Sinäänsä mä olen jo tottunut ainaiseen fyysiseen kipuun, mutta eipä tuo koskaan kivalta tunnu. Varsinkin pitkät automatkan on tuskaa. Niitä onneksi ei ole paljon. Kyllähän tässä huomaa todella hyvin miten paljon mä fysioterapiaa tarvitsen. Sen jatkuminen vain on aina kelasta ja sairaalasta kiinni. Itse sitä liikuntaa voisi toki harrastaa, mutta kun niitä lajeja ei ole, mitä voisin harrastaa.

Hansu kirjoitti...

Miika, sä vaikutat tosi ihanalta ihmiseltä ja kirjotat tosi hyviä tekstejä tänne. Oon lukenu jo varmaan pari kuukautta näitä ja on ihana nähdä kun sä yrität(?) tervehtyä, se syöminen varmasti tulee takaisin, ainakin joskus, toivottavasti.
Saatan olla vähän turhan nuori sulle saarnaamaan, joten toivon vaan sun paranemista. Se ei varmaan tapahdu heti ja se on vaikeeta, mutta sä pystyt siihen.
Voi hyvin:)