huhtikuuta 14, 2012

Parantuminen?

http://28.media.tumblr.com/tumblr_ls7otmASOw1qjf63oo1_500.jpg

Mietin tänään koko päivän kaikkea tätä ruokaan liittyvää.
Lihoin, koska söin tunteeni: pelotti ettei minua hyväksytä, että olen jotenkin pilalla, en ole "normaali".
Sitten ryhdyin yhtäkkiä laihduttamaan vailla kunnon tietoa laihduttamisesta tai vailla kunnon elämäntapamuutosta, se oli kaikki kerrasta poikki. Päivittäinen ravinnonsaanti väheni huomattavasti, liikunnan määrä kasvoi.
Uskon, että tuo vääränlainen laihduttaminen ajoi minut nykyiseen tilaani eikä se korjaannu ennen kuin saan ravitsemuksen parempaan tilaan.

http://24.media.tumblr.com/tumblr_lvptb0gcHt1qgjysmo1_500.jpg

Tiedän, että en voi elää näin ikuisesti. En vain voi. Enkä halua.
En halua koko loppuelämääni vain miettiä ruokaa ja olla yllättynyt ja iloinen niistä päivistä, kun en ole miettinyt ruokaa ja kehoani.
Noiden päivien pitäisi olla normi, ei poikkeus.
Joten haluan yrittää syödä enemmän.
Ja oikeasti, aion yrittää.

http://26.media.tumblr.com/tumblr_lw606g3GJp1qk46xlo1_500.jpg

En tiedä miksi itken kirjoittaessani tätä. Onko se jonkinlaista alitajunnasta purkautuvaa onnellista itkua?
Vihdoinkin!
Vai onko se pelkoa?
Ahmit ja ahmitahmit ja lihoatlihoat.
Mutta aion joka tapauksessa tehdä tämän muutoksen ja katsoa, mitä siitä seuraa. Tiedänhän oikeastaan jo mitä nykyisestä syömisestäni ja syömättömyydestäni seuraa.
Eniten minua pelottaa, että menettäisin O:n; sen henkilön, jota ilman en varmasti olisi edes enää tässä. Eilen makoilimme vierekkäin O:n sängyllä ja minulle tuli yhtäkkiä outo tunne siitä, että jos en muuta tottumuksiani, jotain kamalaa tapahtuu liian pian.

http://28.media.tumblr.com/tumblr_lmu3f0D4S31qjf3u1o1_500.jpg

Joten huomisesta alkaen yritän... Ei vaan aion ensiksi syödä n. 1000 kaloria päivässä. Totuttaudun siihen, että päivän päätteeksi kalorit eivät ole enää kolmenumeroisia ja se ei ole pettymys, se ei ole pieleen mennyt päivä vaan uusi elämä.
Sitten ehkä joskus parin-kolmen viikon päästä yritän nostaa 1200 kaloriin, jossa yritän pysyä jonkin aikaa. Kun olen päässyt tuohon yli 1000 kaloriin, katson mitä tapahtuu, koska en halua kiirehtiä liikaa ja yrittää hoputtaa itseäni.

http://25.media.tumblr.com/tumblr_m27sg13TuT1qgv42jo1_500.jpg

Saa nähdä mitä tästä tulee...
Mutta haluan yrittää. En edelleenkään halua överimaskuliinista, lihaksikasta kehoa, mutta jokin minussa uskoo siihen, että pystyn olemaan laiha tuolla "terveellisen laihduttajan" ruokavaliollakin.

Aika näyttää pystynkö tähän...
Voihan olla, että jo huomenaamuna kadun tätä päätöstä.

9 kommenttia:

Anemone Nemorosa kirjoitti...

Luin tätä silmät kyynelissä, sä olet ihan uskomaton, Miika. Rukoilen ettet kadu tota jo huomenna, vaan yrität edes viikon, sillä toi on niin hyvä päätös. Ja vaikka tuntuisi ettet pysty siihen niin älä luovuta heti, sä osaat kyllä taistella, oon siitä ihan varma.
Sun ei tarvitse hoputtaa itteäs yhtään, ei ole kiire mihinkään. Yritä ymmärtää että sä teet oikein jos syöt enemmän, vaikka se sua pelottaisikin. Tavalliset, liikuntaa harrastavat ihmiset syö yli 2000 kaloria päivässä eikä ne silti liho yhtään, joten yritä olla tuntematta syyllisyyttä omista 1000 kaloristasi.

Oon todella ylpeä susta, ihan hirveesti voimia!♥

kirsikkatyttö kirjoitti...

Toivon todella että pysyt sun päätöksessä! Ite palloilen myös samojen asioiden äärellä, molemmat vaihtoehdot tuntuu raskailta.. Loppujen lopuks ainoo (oikea) ratkasu taitaa olla parantuminen. Tsemppää tosi paljon sulle! <3

Hoitovirhe kirjoitti...

Kuin myös minäkin toivon ettet kadu päätöstäsi. Onneksi ymmärsit lopettaa ennen kuin on liian myöhäistä. Olisi kamalaa menettää jo toinen ihminen sh-mörön viemäksi. Eräs blogi-tuttuni nukkui viime vuonna pois anoreksian uuvuttamana. Tätä en haluaisi kellekkään enää tapahtuvan. Varsinkaan sulle Miika Kumpa ehkä minäkin joskus ymmärrän lopettaa tämän syömismäärän ennen kuin jalat pettää kokonaan.

Voimia ja jaksamista♥

elena kirjoitti...

Tsemppiä ihana! Ja oon aina sun tukena, älä unohda sitä :)

silence kirjoitti...

Et arvaa miten ihana tätä oli lukea, mä niin toivon että sä pysyt tuossa päätöksessä! Se on ainoo oikea päätös, mä uskon suhun!

Muista, ettei oo mitään hävettävää pyytää ammattiapua, jos siltä alkaa tuntumaan, siitä ois varmasti apua♥

Paljon tsemppejä!

thirst kirjoitti...

äääää, ihanaa et oot parempaa päi ! sä paranet kyllä, oot vahva ! ♥

Lily kirjoitti...

Hei kannattaisko sun kysellä terkkarilta/yms mahollisuutta ravitsemusterapiaan. Mulla ainakin on vaan positiivisia kokemuksia siitä. Terkkarille voit sanoa että haluat oppia syömään terveellisemmin, sieläl käy muutkin kun syömishäiriöiset. Se osaa varmaan auttaa sua sellaseen ruokavalioon että et ala lihoa. Mä oikeesti suosittelen ees antamaan sille yhen mahollisuuden.

Sadetta kirjoitti...

Super iloinen tosta päätöksestä! Vaikka toi tie tuleekin olemaan hankala, se on varmasti sen arvoinen!!
Kun kaikki tuntuu liian vaikeelta, muista tää postaus! Kaiva se halu elämään jostain, sen on siellä!♥
Halauksia ja jaksamisia!

cocaine kirjoitti...

Luin tässä viime yönä maanisesti sun koko blogin läpi ja olin niin epätoivoinen sun puolesta ja sitten tuli tää viimeisin ja olin niin tyytyväinen, että tajuat ettet voi jatkaa tätä loputtomiin.
Toivon niin että parannut!!
Jään seurailemaan.
Voimia!

- cocaine