huhtikuuta 08, 2012

"A binge is any behavior indulged to excess"

http://data.whicdn.com/images/18149806/black%25252C%25252C%25252Cwhite%25252Ccupcakes%25252Ceating%25252Cgirl%25252Cwomen%25252Clike-129175d7ed81ce230af099db46f9dd7e_h_large.jpg

Vatsa on iso, kova pallo edessäni. Kun sitä painaa siihen sattuu.
Niin täynnä se on.
Olin unohtanut miltä tämä tuntuu: ahtaa itsensä niin täyteen ettei saa enää henkeä. Satuttaa itseään täyttämällä kehonsa kaksin käsin samalla toivoen että elimistö antaisi periksi ja räjähtäisi.
Käsissä mustaa verta, tahmeaa ruokaa ja paljon kipua, jota ei koskaan enää tunne.

Tämä vatsa tekee mut hulluksi, mutta koen ansainneeni sen. Nautin siitä, kun kuulen ruoansulatuselimistöni avunhuudot, kun se yrittää herätellä itseään kaiken sen ruoan alla. Nautin siitä vielä enemmän sen takia, että tiedän sen huomenna pyytävän ruokaa nyt kun se on saanut itsensä hereille.
Mutta en aiokaan antaa sille, sitä mitä se haluaa.

http://data.whicdn.com/images/26231702/427982_379499675407500_100000424126541_1351593_1077120862_n_large.jpg

Ostin eilen ananasmehua ja se on huomiseni.
Haluaisin olla ainakin yhden päivän viikossa kokonaan syömättä.
Ensi viikolla haluan olla syömättä maanantaina ja tiistaina ja keskiviikkona. Sitten voin syödä jotain pientä.
En ole varma miksi haluan tuota, en usko että se on edes laihtumisen takia enää.
Haluan kokeilla jotain muuta syömisen sijaan?
Olen tottunut elämään, haluan kokeilla kuolemaa?

15 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

tuossa se syömishäiriön "hienous" on. kun on vihdoin laiha, on jo niin sairas, ettei osaa enää edes elää.

Hoitovirhe kirjoitti...

Kiitos kommentistasi♥ Se sai aikaan . Mukava tietää, että edes joku on sitä mieltä mitä sanoo. Toisaalta emmehän me edes tunne kunnolla :/
Vähän samoilla fiiliksillä mennään...tekee mieli jättää syömättä, mutta aamulla on pakko syödä lääkkeiden takia. Tulee muuten niin huono olo, että taju melkein lähtee ja oksettaa. Niin lääkkeiden kuuluisi olla siellä vatsassa, eikä lavuaarissa. Ja jos jätän syömättä niin sekään ei ole hyvä vanhemmille tai no mutsi tässä viime aikoina on muistuttanut ympäryysmitoistani ja niin on vaakakin

Miika kirjoitti...

Anonyymi: Se on totta, aivojen kemiallinen tasapaino on mennyttä, kun ei ole saanut tarpeeksi ravintoaineita...

Hoitovirhe kirjoitti...

Ainiin, sen unohdin sanoa, että lisäsin sinut lukijaksi salaiseen blogiin (;

Vaiennut kirjoitti...

Tähän en voi kommentoida muuta kuin "tiedän tunteen". Oon vaan syöny ja syöny tänään ja eilen. Hemmetin synttärit.. vaikka muuten ihan kivaa onkin.

Anonyymi, tuo on ihan totta. Kun on kerran kävellyt liian syvälle suohon, ei enää osaa takaisin kantavalle maalle. Mua pelottaa oikeasti, että sie et osaa lopettaa ennen kuin makaat sairaalassa. Et halua eikä kukaan halua sua niin huonoon kuntoon.

Anemone Nemorosa kirjoitti...

Lopeta...lopetalopetalopetalopeta... Lakkaa satuttamasta itseäsi! Anteeksi, aloin itkeä tälle...

Hoitovirhe kirjoitti...

Voi Miika-rakas, et ole ollenkaan tekopyhä!
En ole nyt jättänyt aterioita väliin. Viime viikkoinen aamupalan väliin jättäminen ei todellakaan ollut viisasta lääkkeiden kanssa. Tänään tosin syön "aamupalan" puoli kolmelta päivällä kun heräsin kahdelta :D

Hoitovirhe kirjoitti...

Nii-in. Tuohon sinun syömättömyyteen en voi sanoa oikeastaan mitään koska en tiedä minkä ikänen olet (onko pituuskasvu vielä kesken etc.) tai minkä pituinen olet. Eikä se mitään auta vaikka kuinka käskisin syömään. Ymmärrän nyt sen paremmin koska hyvällä ystävälläni on syömisen kanssa ongelmia. Joten olen myöskin opinut olemaan tukena.

Hoitovirhe kirjoitti...

Nyt on aivan pakko tunnustaa, että oon kuvitellut sun olevan vanhempi :D
Ihan pelkän kirjoitustyylin perusteella. Pitäisköhän mun mennä häpeämään nurkkaan tai jotain ;___;

Hoitovirhe kirjoitti...

No se on hyvä kuulla!
Itselläni kun on lievä kehityksen viivästymä niin luullaan sitten vuoden, kaks nuoremmaks. Voihan toki syynä olla sekin, että oon opiskellut/opiskelen vuoden nuorempien kanssa. Meen kivasti siihen massaan sitten mukaan...jos nyt puhutaan tästä ammattikoulusta missä oon nyt ollu 2v.

Anemone Nemorosa kirjoitti...

Mua vain pelottaa niin hirveästi.. Sä et ansaitse tällaista elämää, vaan jotain paljon parempaa Miika kiltti! Meillä kaikilla on täällä vain yksi mahdollisuus elää eikä sitä saa heittää hukkaan!

thirst kirjoitti...

koita pärjäillä ! oot kukaan ei ansaitse syömishäiriöö. tiedän tunteen ja myös sen ettei se mee ohi hetkessä. pärjäile ! ♥

poissaikkunoista.blogspot.com

elena kirjoitti...

Musta tuntuu että olen ollut samassa pisteessä. Bmi hipoi neljäätoista eikä syömättömyydestä ollut iloa, se oli normi, kehiin astui irtoseksi huumeet ja kuolema

kadun sitä enemmän kuin mitään, joten jos et kokeilisi tuon tason eskapistisuutta etkä varsinkaan kuolemaa

olen varma että olisit joskus onnellisempi
ja tulet olemaan
mä lupaan

joten älä pieni rakas ihana tuntematon mutta niin mukava Miika kokeile kuolemaa

Lily kirjoitti...

Mä luin sun blogia, aika pitkällekkin ja oon rakastunu suhun. Ei mulla muuta, meen häpeemään nyt.

pirttis kirjoitti...

Älä ala leikkimään kuoleman kanssa, siinä saa helposti näpeilleen.. Jos elämänhalua on jäljellä edes pieni hitunen, niin on toivoa <3

Blogissani on pieni tunnustus sinulle :)